Varsinais-Suomessa vietettiin Lähiruokapäivää 31 kohteessa
Valtakunnallisia Lähiruokapäiviä vietettiin 7.–8. syyskuuta. Varsinais-Suomesta mukana oli 31 kohdetta. Tapahtumalistalla oli muun muassa maatilojen avoimia ovia, markkinatapahtumia ja pop up -kahviloita.
Salon Halikossa sijaitsevalla Mikkolan lammastilalla pääsi Lähiruokapäivänä tutustumaan lampaisiin, lammaslaumaa vartioiviin laamoihin ja lampaita paimentaviin koiriin. Lisäksi tilapuodissa oli myynnissä lampaanlihaa ja -taljoja sekä villalankoja.
Tilan emäntä Peppi Laine kertoo, että alun perin lampaat ovat tulleet heille maisemanhoitajiksi.
– Perustin aikoinaan Purilanjoen rantaan suojavyöhykkeitä ja keksin hankkia lampaita laiduntamaan niitä. Nykyään lampaita on kesäisin jo 500 ja ne laiduntavat jokirantaa myös naapureiden mailla, hän kertoo.
– Lampaista on moneksi! Päätuotteemme on lampaan liha, mutta lisäksi niistä saa taljoja ja villaa. Osan villasta myymme raakavillana ja osasta tehdään lankoja, Laine jatkaa.
Lähiruokapäivänä kauppa kävi vilkkaasti ja lampaat oli tuotu laitumilta pihapiiriin kävijöiden iloksi. Erityistä mielenkiintoa herättivät myös lampaita vartioivat laamat Jingo ja Timppa, jotka tulivat uteliaina tervehtimään ihmisiä. Myös lampaita paimentavat koirat viihtyivät Lähiruokapäivän vieraiden rapsuteltavina.
Mikkolan tilan lampaat ovat suomenlampaan ja dorsetin risteytyksiä, joissa yhdistyvät suomenlampaan hyvät villaominaisuudet ja dorsetin lihaksikkuus.
Lähiruokapäivän suojelijat liikkeellä
Tänä vuonna Lähiruokapäivälle nimettiin ensi kertaa suojelijoita. Kunniatehtävään kutsuttiin maakunnissa intohimoisesti lähiruuan tai maaseudun kehittämisen parissa työskenteleviä henkilöitä. Varsinais-Suomesta nimettiin kaksi suojelijaa: Henna Kyyrä ja Heli Nieminen.
Kyyrä työskentelee Yrityssalossa lähiruokayrittäjien parissa ja auttaa heitä kehittämään omaa liiketoimintaansa Salon seudulla. Nieminen taas työskentelee Visit Turku Archipelagossa viestinnän parissa ja kehittää lisäksi yhdessä Turun kaupungin kanssa Turkua ja sen ympäristöä entistä houkuttelevammaksi ruokakohteeksi ja -kaupungiksi.
Suojelijat olivat tavattavissa Lähiruokapäivän tapahtumissa. Henna Kyyrä vieraili muun muassa Mikkolan tilalla. Hän pitää Lähiruokapäivää tärkeänä tapahtumana.
– Tällaisten tapahtumien avulla ihmiset saavat tietää, mistä se ruoka tulee ja kuka sen tuottaa. On hyvä nostaa esiin niitä ihmisiä, jotka tuottavat meille puhdasta, turvallista ja terveellistä ruokaa, Kyyrä kommentoi.
Lisäksi hän näkee Lähiruokapäivän oivana tilaisuutena esitellä ihmisille Varsinais-Suomen ruokatuotteita. Esimerkiksi suurin osa Suomen lampaista asustaa juuri Salon ja Someron seudulla. Lisäksi suurin osa suomalaisista avomaan kurkuista tuotetaan Salossa. Salolaisia erikoisuuksia ovat myös kurpitsat ja melonit.
Valtakunnallisia avajaisia vietetään tulevina vuosina Varsinais-Suomessa
Vuosina 2025 ja 2026 Lähiruokapäivien valtakunnalliset avajaiset saadaan Varsinais-Suomeen. Vuonna 2025 avajaisia vietetään Laitilassa KasiTorilla ja vuonna 2026 Loimaalla Sarka-museossa.
Valtakunnalliset tilaisuudet tarjoavat Varsinais-Suomelle loistavan tilaisuuden esitellä maakunnan monipuolista ruuantuotantoa. Varsinais-Suomi on koko Suomen vilja-aitta, mutta lisäksi täällä on eniten sika- ja siipikarjatiloja sekä erikoiskasvien tuotantoa.
Lähiruokapäivän ja sen avajaistilaisuuden järjestää Ruokaviraston maaseutuverkostoyksikkö, joka koordinoi ja kehittää Suomen maaseutuverkoston toimintaa ja tuo tekijöitä yhteen.
Varsinais-Suomen ruuantuotantoa tuetaan EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella. Alkutuotanto ja ruokaketju ovat Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman painopisteitä.
