Ruokamessut 2026 tarjosi kohtaamisia, keskusteluja ja tulevaisuuden tekijöitä
30.04.2026 09:39Arvion mukaan EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen osastolla vieraili viikonlopun aikana yli tuhat ihmistä. Lisäksi näytöskeittiötä sekä paneelikeskustelua seurasi noin 250 kiinnostunutta. Yhteensä Ruokamessut keräsi yhdessä Lemmikki- ja Lapsimessujen kanssa yli 62 000 kävijää. Messuilla liikkui runsaasti etenkin lapsiperheitä sekä ruoka- ja elintarvikealan ammattilaisia.
– Ruokamessujen viikonloppu osoitti konkreettisesti, kuinka suuri kiinnostus suomalaista ruokaa ja sen tulevaisuutta kohtaan on Helsingissä sekä maaseutualueilla. EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen osastolla vierailleet olivat kiinnostuneita ja uteliaita ruuantuotannosta ja sen merkityksestä. Lisäksi onnistuimme tavoittamaan täysin uusia kohderyhmiä osastollamme, toteaa maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Meri Kiikkala.
Nuorten viljelijöiden merkitys esillä osastolla
EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen osaston päätavoitteena oli nostaa esiin nuorten viljelijöiden merkitys suomalaiselle ruoantuotannolle sekä rahoituksen rooli alan uudistumisessa ja jatkuvuudessa. Teema herätti kiinnostusta: osastolla riitti kävijöitä koko viikonlopun ajan, ja keskusteluja käytiin paljon. Lyhyiden kohtaamisten lisäksi useat alasta kiinnostuneet saivat asiantuntevaa opastusta ja vinkkejä haaveidensa toteuttamiseen.
Elämyksellisyys toi viestin lähelle vierailijoita. Onnenpyörä houkutteli pysähtymään, ja VR-lasien avulla messuväki pääsi vierailemaan Poukarin maitotilalla. Etenkin monelle lapselle kohtaaminen lehmän kanssa – vaikkakin virtuaalisesti – oli ensimmäinen laatuaan ja selvästi mieleenpainuva kokemus.
Osastolla päivystivät asiantuntijoiden lisäksi nuoret viljelijät Markus Suutari ja Matilda Heino. He toivat maatalouden arjen ja alan tulevaisuuden näkymät konkreettisiksi ja kumosivat monia ennakkoluuloja.
– On kuitenkin tärkeää muistaa, että maatalous kaipaa rinnalleen sen elävän ja mahdollisuuksia tarjoavan maaseudun, totesi Matilda Heino Ruokamessujen keskustelussa juontaja Vappu Pimiän kanssa.
Matilda kertoi, miten yllättävä uuden alan valtaus ja maatilan ostaminen sattuivat hänen kohdalleen, ja Markus korosti muun muassa laajan verkoston vahvuutta alalla. Maatilayrittäminen vaatii tietenkin myös vankkaa liiketoimintaosaamista, onneksi siihenkin on työkaluja ja oppia tarjolla EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen avulla.
Paneeli ja näytöskeittiö kokosivat kiinnostuneet ruokaketjun kysymysten äärelle
Lauantaina järjestetty paneelikeskustelu Kuka päättää mitä Suomi syö? kokosi yhteen eri näkökulmia ruoantuotannon tulevaisuudesta ja siitä, kuka loppukädessä päättää, mitä kuluttaja syö. Keskustelussa olivat mukana maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, luomuviljelijä Markus Suutari, Munax Oy:n Matti Nyfors sekä ravintoloitsija Henri Alén. Aihe todettiin keskustelussa haastavaksi sekä moniulotteiseksi, mutta ratkaisuja löydettiin muun muassa yhteistyöstä sekä neuvotteluista, joita on tarpeen tehdä ruokaketjun jokaisessa osassa.
Samana päivänä näytöskeittiössä Vappu Pimiä kokkasi yhdessä Matildan ja Markuksen kanssa. Kolmikko keräsi runsaasti kiinnostuneita seuraamaan keskustelua. Samalla keskusteltiin maanviljelijän arjesta, alan mahdollisuuksista sekä siitä, miten rahoitus tukee sekä maatalouden että laajemmin maaseudun kehittämistä. Keskustelu teki näkyväksi mm. sen, että ruoantuotanto on tärkeä osa huoltovarmuutta, rahoitus mahdollistaa yritysten kehittämisen ja alan tulevaisuuden kannalta myös elinvoimainen maaseutu on keskeisessä roolissa.
Messuviikonloppu vahvisti kampanjaviestin: nuoret viljelijät ovat suomalaisen ruoan turva ja tulevaisuus. EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus mahdollistaa alalle pääsyn, investoinnit ja uudistumisen, mutta yhtä tärkeää on se, että maaseutu tarjoaa hyvän arjen edellytykset myös tulevaisuudessa.
Lisätiedot
Meri Kiikkala, etunimi.sukunimi@gov.fi
