Viljelijä ei voi valita ilmastonmuutosta

12.11.2024 14:43Keski-Suomi

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo maatalouden harjoittamiseen. Se näkyy esimerkiksi siten, että äärisäät ovat yleistyneet, sadanta lisääntynyt ja monien kasvitautien ja rikkakasvien esiintymisalueet hivuttautuvat kohti pohjoista.

Tutkittua tietoa ilmastonmuutoksesta löytyy paljon, samoin tunnetaan tehokkaita keinoja hillitä sen aiheuttamia ongelmia maataloudessa. Omalle alueelle soveltuvan informaation suodattaminen tietotulvasta voi kuitenkin olla työlästä.

– Viljelijä ei voi itse valita, näkyykö ilmastonmuutos tilan arjessa vai ei. Sen aiheuttamiin ongelmiin voi kuitenkin varautua, tiivistää asiantuntija Marjaana Hassani Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaisista.

Keski-Suomessa tietotulvaa on taltuttanut Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hanke, joka päättyy tänä syksynä. Hanke on koonnut ja jalostanut alueella relevanttia ilmastotietoa ja välittänyt sitä maakunnan maatiloille.

Hankkeen ovat toteuttaneet ProAgria Keski-Suomi, Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset sekä MTK-Keski-Suomi. Kolmivuotinen hanke sai EU:n maaseuturahoitusta Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Tietoa jaettu TikTokia myöten

Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hanke on nostanut esille menetelmiä ja käytäntöjä, jotka vahvistavat viljelyn kestävyyttä esimerkiksi pitkittyneen kuivuuden tai sateisuuden oloissa. Osa menetelmistä on uutta tietoa, osa viljelijöiden omaa osaamista.

– Olemme tuoneet esille myös niitä hienoja ilmastotekoja, joita tilat jo tekevät: on esimerkiksi monipuolistettu viljelykiertoja, jolloin on voitu vähentää lannoitusten tarvetta typensitojakasveja hyödyntämällä. Hyvien ilmastokäytäntöjen ei tarvitse aina olla jotain erityisiä pilottijuttuja, Marjaana Hassani huomauttaa.

Hankeasiantuntija Anniina Lahtinen MTK-Keski-Suomesta kertoo, että hanke on vienyt tietoa viljelijöille mm. tekemällä blogeja, videoita ja podcastien sarjan sekä pitämällä webinaareja ja perinteisiä pellonpiennarpäiviä.

– Somessa tietoa on jaettu TikTokia myöten. Yhteistyö on ollut iso juttu: olemme voineet hyödyntää eri organisaatioiden erilaisia vahvuuksia, hän sanoo.

Pellon kasvukunto luo kestävyyttä

Ilmastonmuutokseen varautumisessa korostuu pellon kasvukunnon merkitys. Lahtinen toteaa, että pellon hyvä vesitalous on tärkeää sekä kuivina että sateisina kesinä. Siihen liittyy toimivan ojituksen lisäksi esimerkiksi maan rakenne ja multavuus.

Pellon kasvukunnosta voi huolehtia monin tavoin. Keinoja siihen ovat mm. viljelyvalikoiman monipuolistaminen, kerääjäkasvien käyttö viljanviljelyn yhteydessä ja sen varmistaminen, että pellolla on riittävästi orgaanista ainesta – tätä edistää esimerkiksi niinkin yksinkertainen asia kuin niittokorkeuden nostaminen.

– Hiilensidonnan kannalta on tärkeää, että pellolla on vihreä kasvipeite mahdollisimman pitkän ajan vuodesta. Karjatiloilla voi eläinten laiduntamisessa soveltaa tilannetajuista laidunnusta eli kaistalaidunnusta, Lahtinen lisää.

Myös maataloustukien paletissa on vaatimuksia ja tukimuotoja, jotka edistävät pellon hyvää kasvukuntoa. Siihen tähtäävät mm. talviaikaisen kasvipeitteisyyden vaatimus ja viljelykiertovaatimus sekä ympäristökorvauksen monet toimet, kuten kerääjäkasveista maksettava tuki. Kosteudesta kärsivistä pelloista kannustetaan tekemään kosteikkoja ei-tuotannollisten investointien tuen avulla.

Muutos tuo myös mahdollisuuksia

Ilmastonmuutos tuo maatalouteen haasteiden lisäksi uusia mahdollisuuksia. Hankeasiantuntija Hanna-Maria Laukkanen ProAgria Keski-Suomesta muistuttaa, että kasvukauden piteneminen voi laajentaa alueella menestyvien viljelykasvien valikoimaa.

– Kasvukauden piteneminen tuo Keski-Suomen pelloille uusia kasveja kuten tattaria, maissia ja härkäpapua. Lisäksi voidaan ottaa käyttöön tuttujen viljelykasvien satoisampia lajikkeita ja aiempaa monipuolisempia nurmikasviseoksia, hän arvioi.

Laukkanen kertoo, että esimerkiksi pohjoisessa Keski-Suomessa viljellään jo rehumaissia, ja sen vakiintuminen herättää laajasti kiinnostusta. Hankkeen pitämissä pellonpiennarpäivissä onkin ollut mukana useita viljelijöitä, jotka ovat olleet innokkaita laajentamaan kasvivalikoimaansa.