Maan kasvukuntosopimuksesta hyötyvät niin viljelijä, maanomistaja kuin ympäristökin!
13.01.2025 11:32Varsinais-Suomen peltopinta-alasta jopa 37 % on vuokralla. Lyhyet vuokrasopimukset eivät kannusta viljelijöitä toteuttamaan maan kasvukuntoa parantavia kalliita toimia, joiden vaikutukset näkyvät usein vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua. Siksi maan kasvukunnon edistämisestä kannattaa tehdä sopimus.
Maan kasvukuntosopimus on maatalousmaan vuokrasopimukseen liitettävä vapaaehtoinen lisäosa, jossa otetaan huomioon toimenpiteitä maan kasvukunnon parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Sen tarkoituksena on toimia apuvälineenä ja muistilistana viljelijän ja maanomistajan välisissä neuvotteluissa maanvuokrasopimusta laadittaessa.
Maan kasvukuntosopimus laadittiin alun perin Ravinneneutraalit kunnat (RANKU) -hankkeessa. EU:n maatalouspolitiikan rahoituskauden 2023–2027 alussa sopimuspohja päivitettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johdolla.
– Maan kasvukuntosopimus on ladattavissa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen nettisivuilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Sähköisen lomakkeen voi täyttää tietokoneella tai vaihtoehtoisesti tulostetun lomakkeen voi täyttää myös käsin, kertoo maaseutuyksikön kehittämisasiantuntija Mailis Savela.
Vuokrapelloista huolehtiminen on kaikkien etu
Jos peltomaan rakenne ja kasvukunto ovat heikkoja, viljelijä saa huonomman sadon, vuokraajan omistaman maan arvo laskee ja samalla myös ympäristö kärsii. Maan heikko kasvukunto on yhteydessä useisiin maatalouden negatiivisiin ympäristövaikutuksiin.
– Huonorakenteinen maa ei varastoi riittävällä tavalla vettä, ravinteet huuhtoutuvat herkemmin pellolta, peltomaan orgaaninen aines hupenee ja kasvien satopotentiaalia ei saavuteta, selittää Mailis Savela.
On siis kaikkien etu, että vuokrapelloista pidetään huolta. Tällä hetkellä erot vuokrapeltojen ja maan omistajan viljelyksessä olevien lohkojen välillä ovat kuitenkin huomattavat.
– On tutkittu, että esimerkiksi vuokrapeltojen pH-arvo on huomattavasti matalampi kuin viljelijän omistuksessa olevilla lohkoilla. Liian alhaisen pH:n vuoksi kasvit eivät saa otettua maasta ravinteita, jolloin ne huuhtoutuvat herkemmin sateiden mukana vesistöihin, kertoo Savela.
– Nykyisen markkinatilanteen ja lyhyiden vuokrasopimusten vuoksi viljelijän ei kuitenkaan ole taloudellisesti kannattavaa panostaa esimerkiksi kalkituksiin, sillä viljelijä ei ehdi koskaan saamaan kalkituksesta taloudellista hyötyä itselleen. Sama ongelma pätee esimerkiksi salaojien ja reunaojien kunnostukseen ja huoltoon, Savela jatkaa.
Koska kyseiset toimenpiteet ovat kalliita ja hyödyttävät sekä viljelijää että maanomistajaa, voisi ratkaisu syntyä sillä, että maanomistaja osallistuisi kustannuksiin esimerkiksi vuokranalennuksin. Mahdollisista toimenpiteistä ja niitä seuraavista vuokranalennuksista voidaan sopia maan kasvukuntosopimuksella.
Kasvukuntoa voi parantaa useilla toimilla
Maan kasvukuntosopimuksen avulla maanomistajia ja viljelijöitä pyritään myös kannustamaan maanparannusaineiden, kuten kipsin ja rakennekalkin hyödyntämiseen. Lisäksi valittavissa on maan kasvukuntoa parantavia viljelytoimia. Maan kasvukuntosopimuksessa annetaan lisätietoa maan kasvukuntoa parantavista toimenpiteistä sekä maanomistajia että viljelijöille.
Lisätiedot:
Mailis Savela, kehittämisasiantuntija
Varsinais-Suomen ELY-keskus
