Euroopan Unionin osarahoittama
Hallirakennus ja valtava määrä suuria halkosäkkejä laajalla alueella kesäisessä metsämaisemassa.
Halkokauppiaan Rouva ostaa puun yksityisiltä metsänomistajilta sadan kilometrin säteeltä, käytännössä lähempääkin. Kuvaaja: Mikko Nikkinen

Kysyntä kannustaa kasvamaan

20.03.2025 15:04Kaakkois-Suomi

Kuutostietä Lappeenrannan Selkäharjussa kulkiessa ei ole voinut välttyä näkemästä halkosäkkejä ja halkokauppiaanrouva.fi-mainoslakanaa. Selvästi kyse on halkojen myynnistä, mutta mistä veikeä ja mieleenpainuva nimi juontaa juurensa?

– Kun aloimme tekemään puuta myyntiin, rupesi isäntä sanomaan tutuille, että vaimolla on uusi ammatti: halkokauppiaan rouva, hymyilee yrittäjä Virve Montonen.
Kun yritykselle ja nettisivuille piti keksi nimi, päädyttiin alun perin vitsiksi tarkoitettuun Halkokauppiaan Rouvaan. Nimi on osoittautunut oivalliseksi ja jää hyvin mieleen.
– Nimellä voi olla uskomaton vaikutus. Nykyään 70 prosenttia asiakkaistamme on naisia eli naiset tilaavat meiltä halot, hän jatkaa.

Virve ja Juha Montonen olivat alun perin maanviljelijöitä, mutta he vaihtoivat tilanpidon halkokauppaan. Puuhommat alkoivat vuonna 2017 märän syksyn seurauksena.
– Viljaa jäi peltoon ja kuivatuskustannukset olivat järkyttävät. Talvella oli lehdessä juttua, että klapikaupassa on puut loppu. Olimme tehneet halkoja aina omaan käyttöön ja varastot pursusivat. Laitoimme klapeja myyntiin ja ne menivät heti kaupaksi, Juha muistelee.

Nainen ja mies hallin ja aidan edessä työvaatteissa. Aidassa mainoslakana "Halkokauppiaan Rouva".
Virve ja Juha Montosen uusi hallirakennus valmistui helmikuussa 2024. Kuvaaja: Saija Räty

Puulla lämmittäminen pitää pintansa

Seuraavana vuonna Montoset tekivät rekallisen verran puita, sitä seuraavana jo kolme rekallista, ja taas kaikki kävivät kaupaksi. Kuluvalle vuodelle on tarkoitus ostaa noin 25 rekkakuormallista puuta.
– Korona-aikana ihmiset oppivat käyttämään tulisijojaan ja puun käyttö on jäänyt päälle, Virve pohtii.
Toinen merkittävä tekijä on ollut kohonneet energiakustannukset.
– On opittu säästämään sähköä ja varautumaan, että voi tulla tilanne, jolloin tarvitaan puuta. Ja sitä käytetään, kun on kerran ostettukin, Juha jatkaa.

Vaikka halkokauppa on ollut nousujohteista, ovat Montoset rakentaneet yritystoimintaansa maltilla.
– Aloitimme pienillä, perässä vedettävillä koneilla ja katsoimme, saadaanko puut kaupaksi. Emme lähteneet heti hulluttelemaan, Virve kertoo.
Juha huomauttaa, että käytetyt klapikoneet ovat kysyttyä tavaraa: ”Oli turvallista edetä niin, että vaihdoimme aina suurempaan ja myimme pieneksi jääneen koneen pois.”

Lähipuuta ja auringolla käyvä klapikone

Yritys käyttää vain kotimaista puuta, jonka se hankkii lähiseudun yksityisiltä metsänomistajilta. Klapikone pyörii käytännössä aurinkoenergialla, sillä sähkön vuosikulutuksesta yritys saa tuotettua kolmasosan aurinkopaneeleilla.
– Kun kevätaurinko rupeaa paistamaan, puun teko ajoittuu samaan aikaan. Silloin kuluu eniten sähköä, Virve kuvailee.

Vuonna 2023 Montoset siirtyivät päätoimisiksi halkokauppiaiksi ja vuonna 2024 valmistui uusi toimitila nykyiselle paikalleen Selkäharjuun. Halkokauppiaan Rouva sai tuotantotilojen rakentamiseen maaseudun yritysrahoitusta Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta. Tuen osuus oli 20 prosenttia investoinnista.
Kehittyvä yritys katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen.
– Jossain vaiheessa tulee eteen se, että tarvitaan kevytrakenteinen halli, johon saadaan kuivaa puuta varastoitua. Toistaiseksi olemme pärjänneet näin, Virve miettii.

Yritysrahoitusta investointeihin ja kehittämiseen

EU:n maaseuturahoitus on merkittävä yritysten kehittäjä. Vuosina 2014-2022 yritysrahoituksen vauhdittamana Suomessa syntyi yli 14 000 uutta työpaikkaa ja noin 1500 uutta yritystä.

Yritykset investoivat merkittävästi omaa rahaa saadakseen julkista rahoitusta. Investoinneilla on kerrannaisvaikutuksia, sillä ne tuovat työtä ja tuloja myös ympäröiviin yrityksiin, kuten rahoitusta saaneiden yritysten alihankkijoille.

Mikro- ja pienyritykset voivat hakea EU:n maaseuturahoitusta lähes koko Kaakkois-Suomen alueella. Tukialueen ulkopuolelle on ainoastaan Kotkan, Kouvolan ja Lappeenrannan keskusta-alueet. Huomioithan kuitenkin, että rahoituksen saamiseen vaikuttaa moni muukin asia kuin sijainti. Sen takia kannattaa aina keskustella suunnitelmista Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tai oman alueesi Leader-ryhmän asiantuntijan kanssa ennen hakemuksen jättämistä.

maaseutu.fi/uusimaa-logo

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tältä sivustolta löydät tietoa siitä, miten tämä vaikuttaa juuri sinuun – olitpa sitten viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, maaseudun asukas tai kehittäjä.