Putkilahden vesistöjä kunnostetaan luontoarvojen ehdoilla

17.04.2025 08:28Keski-Suomi

Putkilahden kylä sijaitsee Jyväskylän Korpilahdella, Päijänteen pohjoisosan lahdenpoukamien rantamilla. Alue on luonto- ja kulttuuriarvoiltaan poikkeuksellisen rikas ja monimuotoinen, mikä on otettava huomioon myös vesistöjä kunnostettaessa.

Päijänteeseen laskevat järvet ja salmet ovat kylän maisemallista ydintä. Hankevastaava Heikki Lamminaho Putkilahden kyläseuran johtokunnasta kertoo, että vesistöjen kunnostushankkeita on viime vuosikymmeninä viritelty pariinkin otteeseen, mutta ne ovat kaatuneet omarahoituksen puutteeseen.

– Tavoite on pysäyttää vesistön rehevöityminen ja avata 1,5 metriä syvä venereitti Päijänteeltä Nokkoselle ja Ylisjärvelle. Puhdas ja vapaana virtaava vesistö parantaa vesilintujen elinympäristöä ja mahdollistaa monia aktiviteetteja myös ihmisille, Lamminaho taustoittaa.

Viime vuonna PUTKILAHTI – PÄIJÄNNE vesistön parannushanke sai Keski-Suomen ELY-keskuksesta maaseuturahoitusta, jonka avulla vesistöhankkeen suunnittelu on saatu liikkeelle. Putkilahden kyläseuran yhteistyökumppaneita ovat Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry sekä paikalliset vesiosakaskunnat. Kyläseuran johtokunnan puheenjohtaja Katri Ruth on kutsunut yhteistyöhön mukaan myös Jyväskylän kaupungin ympäristöasiantuntijat.

Monimuotoisuuden aarreaitta

Putkilahden luonto on todellinen monimuotoisuuden aarreaitta. Alueella on useita erilaisia luonnonsuojelu- ja Natura-alueita lintukosteikoista kallioisiin elinympäristöihin. Lisäksi kylällä on valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, joissa yhdistyvät perinteiset rantaviljelykset ja metsäiset mäet. Putkilahti valittiinkin Vuoden kyläksi jo 30 vuotta sitten.

Rikkaat luontoarvot mutkistavat vesistökunnostusta, sillä tehtäviin toimenpiteisiin tarvitaan ympäristölupia aina aluehallintovirastoa myöten. Lamminaho arvioi, että lupien saamisessa saattaa kestää toista vuotta.

– Tavallisen ihmisen on vaikea hahmottaa, miten moniin asioihin on kiinnitettävä huomiota ja kuinka monia asiantuntijalausuntoja tarvitaan, kun alueella on paljon Natura- ja luonnonsuojelualueita, hän tuumaa.

Toimet suunnitellaan hyvin huolellisesti

Arvokkaiden luontokohteiden takia kaikki pitää suunnitella hyvin huolellisesti. Viime vuonna vesialueet luodattiin tarkkaan, ja syvyystietojen perusteella laaditaan suunnitelmat Kääjinsalmen, Rupansalmen ja Kasselän matalikon niitoista ja mahdollisesti tulevista ruoppauksista. Koko Kääjinsalmi on Natura-aluetta.

– Tavoitteena on päästä niittämään jo ensi syksynä. Salmien niitot rajataan uoman keskialueelle, jotta ei muuteta uhanalaisten lajien kuten viitasammakon elinolosuhteita, Lamminaho kertoo.

Hankkeen tämä vaihe kestää vuoden 2025 loppuun. Ruoppaamisen mahdollisuutta ja siihen tarvittavia lupia selvitetään hankevalmistelussa. Jos luvat saadaan, esimerkiksi Kääjinsalmesta saatetaan ruopata 6 000 kuutiota maata, mikä vastaa noin 600 traktorin peräkärrykuormaa.

– Jos ruoppaamien ei ole mahdollista, vesistön kuntoa parantavia muita keinoja on olemassa, ja ne otetaan suunnittelussa sitten huomioon, Katri Ruth huomauttaa.

Hankkeen työ jatkuu vaiheittain

PUTKILAHTI – PÄIJÄNNE vesistön parannushanketta on tarkoitus jatkaa nykyisen suunnitteluhankkeen jälkeen vaihe vaiheelta. Heikki Lamminaho toteaa, että urakat ja niiden vaatimat rahoitukset ovat sen verran mittavia, että kunnostustoimet on pakko tehdä vaiheittain.

– Jos rahaa olisi runsaasti, voitaisiin tehdä kokonaissuunnitelma ja toteuttaa kaikki kerralla, hän huomauttaa.

Nykyisen hankkeen jälkeen kyläseura aikoo hakea EU:n maaseuturahoituksen tukea yleishyödyllisiin ympäristöinvestointeihin, jotta rehevöityneiden ruovikoiden niitto sekä matalien salmien ruoppaus voidaan toteuttaa. Rehevöitymisen perussyihin etsitään selvyyttä tutkimalla valuma-alueilla vesien virtauksia sekä veden laatua.

Valuma-alueelta tulevien ojien kunnostussuunnitelmat ja veden laadun seuranta jatkuu pidemmällekin tulevaisuuteen. Lamminaho kertoo, että kevättulvan aikaan on tarkoitus selvittää Nokkosen sekä Ylisjärven valuma-alueen laskuojien ja -purojen virtaamia ja ottaa vesinäytteitä fosforin, typen ja kiintoaineiden pitoisuuksista.

– Tulosten perusteella voidaan jo tänä vuonna suunnitella kyläläisten kanssa esimerkiksi patoaltaiden rakentamista ojiin, hän sanoo.

Lintukävelyt avaavat lähiluonnon arvon

Samalla kun asiantuntijat ovat laatineet Putkilahdelle selvityksiä ja suunnitelmia, kyläläisiä ja kesäasukkaita on herätelty infotilaisuuksissa ymmärtämään oman alueen luonnon ja maiseman ainutlaatuisuus.

– Yritämme visualisoida asioita myönteisen kautta: olemme jo aikaisemminkin järjestäneet esimerkiksi aamu- ja yölaulajien kävelyjä, Lamminaho mainitsee.

Hän pohtii, että Natura 2000 -suojelupäätökset koetaan monesti vain niiden määrittämien rajoitusten muodossa, mutta oikeastaan ne ovat tieteellisiä todistuksia alueen luonnon arvokkaista ja suojeltavista harvinaisuuksista.

– Oman ympäristön parempi tunteminen tekee asiat ihmisille läheisiksi ja yhdessä talkoilla tekeminen lähentää meitä kaikkia asukkaita, Lamminaho toteaa.