Viljelijät kokevat hanhivahinkojen vaikuttavan merkittävästi maatilojen kannattavuuteen
13.05.2025 15:09Itä-Suomi, Kaakkois-Suomi, Pohjois-KarjalaIlmasta käsin -hanhipeltohankkeen kyselyyn vastanneet viljelijät kokevat valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot merkittäviksi viljelykäytäntöjen ja maatilojen jatkuvuuden kannalta. Lintupellot voivat auttaa maatiloja sopeutumaan hanhitilanteeseen.
Ilmasta käsin – Pohjois-Karjalan hanhipeltohanke toteutti kevättalvella 2025 viljelijäkyselyn 344 hanhivahingoista kärsineelle maatilalle Pohjois-Karjalassa. Kyselyyn vastasi 104 hanhivahinkoalueen viljelijää. Valtaosa kyselyyn vastanneista viljelijöistä toimii karjatiloilla, joille rehunurmisadon saaminen karjan rehuksi on eriarvoisen tärkeää. Suurin osa vahinkotiloista sijoittuu Kiteen, Tohmajärven, Joensuun, Liperin ja Rääkkylän kuntien alueelle. Kyselyä laajennettiin Etelä-Karjalan hanhivahinkoalueille vertailuaineiston saamiseksi.
Kyselyssä kartoitettiin viljelijöiden näkemyksiä ja kokemuksia hanhivahinkojen vaikutuksesta tilan ja alueen maatilatuotannon tulevaisuuden näkymiin. Samalla kartoitettiin nykyisen korvausjärjestelmän toimivuutta ja maaseutuviranomaisten toimintaa hanhivahinkoasioissa.
Kyselyn tavoitteena oli nostaa viljelijän ääni kuuluville, kartoittaa kiinnostusta lintupeltoihin ja saada tietoa palvelujen ja korvausjärjestelmän kehittämiseksi. Kyselyn toteutti Maaseudun Sivistysliiton Ilmasta käsin- Pohjois-Karjalan hanhipeltohanke yhteistyössä Pohjois-Karjalan Maaseutupalvelun kanssa.
Valkoposkihanhet verottavat maatilojen kannattavuutta ja vaikuttavat tilojen jatkuvuuteen
Noin 70 % kyselyyn vastanneista viljelijöistä ilmoitti hanhituhojen vaikuttavan merkittävästi maatilan kannattavuuteen ja jatkuvuuteen. Vahinkokorvaus ei tunnu kattavan kaikkia maatilan kuluja, ja viljelijät toivovat parannuksia korvauksien yksikköhintoihin ja normisatotasoihin.
Lisäkustannuksia kertyy hanhivahinkojen jälkeen viljelysvahinkojen paikkaamisen, uusintakylvöjen ja rehunostojen takia. Huonommalla rehulla ja ensimmäisen sadon nurmen menetyksellä on lisäksi kerrannaisvaikutuksia mm. maitotilojen maidon tuotantoon.
Itärajalla korvausten hakeminen ja vahinkojen todentaminen hankaloittaa GPS-paikannuksen ongelmat. Häiriöt vaikeuttavat hanhivahinkojen dokumentointia VIPU-mobiilin avulla ja koskettavat 40% vastanneista viljelijöistä.

Hanhivahinkojen ennaltaehkäisy vaatii pitkäjänteisyyttä ja erilaisten keinojen yhdistämistä
Lintupeltojen perustaminen ympäristökorvauksen turvin on yksi keino kompensoida hanhivahinkoja. Lintupellot voivat olla maatiloille välttämätön keino toiminnan sopeuttamisessa vaikeassa hanhitilanteessa. Hanhille sallittuja lintupeltoja tarvitaan myös hanhien ruokailu- ja levähtämispaikoiksi hanhipaimentoiminnan rinnalle.
Hanhivahinkojen ennaltaehkäisyssä on kokeiltu erilaisia karkotuskeinoja, mutta onnistunut karkottaminen vaatii paljon resursseja, pitkäjänteisyyttä ja monien keinojen yhdistämistä.
Hanhien aktiivinen lähestyminen ja häirintä yhdistettynä muihin menetelmiin on tällä hetkellä toimivin tapa ennaltaehkäistä suojellun valkoposkihanhen aiheuttamien vahinkojen syntymistä. Vahinkojen merkittävä vähentäminen vaatisi viljelijöiden mielestä hanhipopulaation kasvun rajoittamista.
Ilmasta käsin – Pohjois-Karjalan lintupeltohanke toteutetaan vuosien 2024 – 2025 aikana, ja se on saanut EU:n maaseuturahoitusta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 81 000 €, josta 80% tukea saadaan Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kautta ja 20% Pohjois-Karjalan maaseutupalveluiden kautta. Hanke etsii ratkaisuja hanhivahinkojen ennaltaehkäisyyn Pohjois-Karjalan alueella.
Lisätietoa
Hanna Araja-Matilainen
hankevastaava
Maaseudun Sivistysliitto
040 665 4811
hanna.araja-matilainen@msl.fi
Timo Reko
kehittämispäällikkö
Maaseudun Sivistysliitto
050 322 6798
timo.reko@msl.fi