Vesikasvit väistyvät ja kalakannat korjaantuvat – Kello-Aatsingin osakaskunta näyttää mallia

03.09.2025 09:37Lappi

Vesistö on tärkeä elementti lappilaisille, mutta mitä tapahtuu, kun järvet kasvavat umpeen ja kalakannat vääristyvät? Silloin auttaa yhteisön aktiivisuus. Maaseudulla täytyy toimia itse, sillä kukaan muu ei tule korjaamaan lähiluontoa ja vesistöä asukkaiden puolesta. Onneksi tähän on kuitenkin saatavilla tukea.

Aatsingin järvialueen salmiin ja jokiluusuaan on aikojen saatossa kasvanut niin rehevä vesikasvusto, että se haittaa veneillä kulkua järveltä toiselle sekä joelle. Pienet perätuupparit tahtovat tukehtua vesikasvustoon. Kalastossa vähempiarvoiset särki- ja ahvenkannat ovat runsastuneet ja kääpiöityneet liian tiheiden kantojen takia.

Jotain täytyisi tehdä, mutta miten tämä onnistuu? Osakaskunta lähti selvittämään asiaa.

– Selvitimme tarjouspyynnöin kaupallisen vesikasvien niittopalvelun käyttöä, mutta ne osoittautuivat aivan liian kalliiksi pienelle osakaskunnalle, ottaen huomioon, että pitempiaikaisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi, niitot on suoritettava vähintään kolmena peräkkäisenä kesänä, kertoo Kari Kivelä, osakaskunnan puheenjohtaja.

Osakaskunnalla on vesikasvien niittotarvetta myös tulevina vuosina, kun laajempi hankekokonaisuus etenee järvialueen ylä- ja alapuolisiin vesistöihin. Tavoitteena kun on koko Aatsingin vesistöalueen virkistyskäytöllinen ja kalataloudellinen kunnostus kymmenen vuoden aikana (2023–2033).

Konkreettinen hanke lisää kiinnostusta

Lapin ELY-keskus myönsi hankkeelle yleishyödyllisten ympäristö- ja ilmastoinvestointien tukea ja hanke saatiin käyntiin.

Hankkeen investointiosiossa osakaskunta hankki vesikasvien niittoon soveltuvan järeän kaislanniittokoneen, kaislojen keräilyyn tarkoitetun kaislaharavan sekä kaluston käyttämiseen soveltuvan alumiinirunkoisen veneen, moottorin ja kuljetustrailerin. Hoitokalastukseen liittyen tehtiin kaksikymmentä hoitokalastuskatiskaa.

Hanke on edennyt suunnitellusti ja sujuvasti. Hanke on lisännyt yhteisöllistä toimintaa, sillä se on sopivan konkreettinen, ja tuloksia on nopeasti nähtävillä, kertoo Kari Kivelä.

Tarve järvialueen ja koko vesistön kunnostamiseen on ollut jo pitkään paikallisen yhteisön haaveena ja tavoitteena. Sopivien henkilöresurssien puute on kuitenkin ollut haasteena asian eteenpäin viemisessä. Nyt aika on sopiva ja hanke etenee Karin johdolla vauhdikkaasti.

Yleinen haaste yhteisöllisissä hankkeissa on talkoolaisten saaminen.

– Toiminta yhteisön ja yhteisöllisyyden eteen on antoisaa, mutta aika-ajoin myös haastavaa ja kuormittavaa. Henkilöresursseja on käytettävissä niukalti ja liian usein samat henkilöt joutuvat ottamaan ns. ”koppia” asioiden eteenpäin viemisestä, Kari pohtii.

Yhteinen tahtotila ja nopeasti nähtävät tulokset auttavat kuitenkin merkittävästi.

Tulokset ovat kaiken vaivan arvoiset

Pitkä työ järven hyväksi on vasta alussa, mutta visio on selkeä.

Järvialueen virkistyskäyttö monipuolistuu, kun vesillä pääsee kulkemaan vaivattomasti. Kalakantojen vääristymä oikenee aikanaan, jolloin kotitarvekalastus tulee jälleen mielekkääksi.

Tässä hankkeessa alueen asukkaat ja luonto hyötyvät. Maaseutualueiden asukkailla on ainutlaatuinen ja tärkeä rooli oman ympäristönsä hoitamisessa. Juuri tällaista toimintaa tuetaan ELY-keskuksen yleishyödyllisten ympäristö- ja ilmastoinvestointien tukimuodosta. Tuki on jopa 80% prosenttia.

– Yhteistyö sekä ELY-keskuksen että alueen yhteisöjen kanssa on sujunut erittäin mallikkaasti ja ongelmitta, Kari kertoo.

Kari summaa: Kunta ilman kyliä ja kylät ilman toimivia yhteisöjä johtaa näivettymiseen, viihtyvyyden heikkenemiseen ja ennen pitkää asukaskatoon, elämisen edellytykset ja ilot loppuisivat!