Eläintilan tautisuojaus on oltava päällä 24/7

02.10.2025 13:10Keski-Suomi

Suomen eläintautitilanne on perinteisesti parempi kuin monissa muissa Euroopan maissa, mutta se ei ole syy tuudittautua turvallisuudentunteeseen. Mitä enemmän ihmiset matkustavat ja tavara liikkuu yli valtioiden rajojen, sitä varmemmin leviävät myös eläintaudit.

Erityisasiantuntija, eläinlääkäri Tanja Lähteinen Ruokavirastosta toteaa, että Suomen syrjäinen ja pohjoinen sijainti on suojannut meitä vakavilta tarttuvilta eläintaudeilta. Viime vuosikymmeninä eläintuotannon rakenne on kuitenkin muuttunut ja tilakoko kasvanut, mikä samalla on merkinnyt tautiriskien lisääntymistä.

– Esimerkiksi salmonellan kohdalla se on jo todettu. Tilanne voi heiketä helposti vauhdilla, ja asioita on mietittävä uusiksi tautiriskien kannalta, hän huomauttaa.

Keski-Euroopassa eläintaudit leviävät usein rajat ylittävän eläinkaupan välityksellä. Suomeen elävien eläinten tuonti muista maista on melko harvinaista, mutta ei täysin poikkeuksellista.

– Jos ulkomailta tuodaan eläimiä, on varmistettava, että lainsäädännön vaatimukset täyttyvät, minkä lisäksi on aina suositeltavaa huomioida myös muut tautiriskit, Lähteinen painottaa.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi Eläinten Terveys ETT ry:n asiantuntijoilta saa apua mahdollisimman tautiturvallisten tuontien suunnitteluun.

Taudit voivat levitä useita eri reittejä pitkin

Eläintaudit voivat levitä monella eri tavalla. Tyypillisimmin tauti tarttuu saman lajin eläimestä toiseen, mutta tietyt taudit voivat tarttua myös eläinlajista toiseen, esimerkiksi naudoista lampaisiin ja päinvastoin.

Erikoistutkija, eläinlääkäri Miia Kontturi Ruokavirastosta sanoo, että myös ihminen voi tartuttaa taudin eläimeen joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi vaatteiden tai saappaiden välityksellä. Niin ikään haittaeläimet kuten jyrsijät, linnut ja kärpäset voivat tuoda taudin tilalle – tai mikä tahansa kone kuten eläintenkuljetusauto.

– Tauti voi tulla myös rehun mukana, tai taudinaiheuttaja voi kulkeutua ilman välityksellä, kuten suu- ja sorkkatauti. Jotkin taudit leviävät vektorivälitteisesti eli hyönteisten kautta; esimerkiksi märehtijöiden sinikielitauti eli bluetongue levisi näin Ruotsissa syksyllä 2024, Kontturi kertoo.

Tautisuojaus on moniosainen kokonaisuus

Kontturi korostaa, että eläintilan tautisuojausta on noudatettava joka päivä ja koko ajan; poikkeuksia ei pidä tehdä. Tautisuojaus on kokonaisuus, jonka kaikkien osasten on oltava hallinnassa.

– Uusia uhkia tulee, kun tilanteet muuttuvat. Pienikin riski voi toistuessaan tuoda taudin tilalla, hän painottaa.

Eläintautien leviämistavat luovat perustan niiden torjuntatoimille. Nauta- ja lammastiloilla tärkein tautien ehkäisykeino on minimoida uusien eläinten tulo sekä kontaktit muiden tilojen eläimiin.

– Jos tila on laajentamassa ja hankkii uusia eläimiä, on parempi hankkia niitä yhdeltä yksittäiseltä kuin usealta eri tilalta. Lisäksi on hyvä pyytää uusista eläimistä todistus eläinten terveydentilasta, esimerkiksi Nasevan terveystodistus, Kontturi konkretisoi.

Haittaeläinten pääsy eläintiloihin ja rehujen säilytystiloihin on estettävä suunnitelmallisesti, ja rehuhygieniasta on muutoinkin huolehdittava tarkkaan. Jopa koirat voivat olla tautiriski, jos ne liikkuvat tilalta toiselle.

Eläinsuojassa työskentelevillä ja vierailevilla ihmisillä on luonnollisesti oltava aina käytössä suojavarusteet ja erillinen käsienpesupaikka.

– Myös tilan oman väen on käytettävä eläinsuojan tautisulkua, Kontturi korostaa.

Myös tilan sisäinen tautisuojaus muistettava

Tilan sisäisellä tautisuojauksella tarkoitetaan käytäntöjä, joiden avulla pyritään estämään tilalle jo päässeen taudin leviäminen terveisiin eläimiin. Sen toimenpiteitä ovat mm. eläinten osastointi esimerkiksi tietyn ikäryhmän mukaan, eläintiheyden pitäminen riittävän maltillisena sekä erillisen tilan varaaminen eläinsuojasta sairasosastoksi.

Kontturi muistuttaa, että perushyvä ruokinta ja hoito ovat osa tautisuojausta, sillä ne vahvistavat yleistä vastustuskykyä.

– Nauta- ja lammastiloilla laidunnus tuo haastetta tautiriskien näkökulmasta, ja siksi laidunten ruokinta- ja juomapaikkojen hyvästä hygieniasta kannattaa huolehtia. Laidunnus sinänsä on kannatettava, sillä se lisää eläinten hyvinvointia, hän miettii.

Tautisuojaus on kokonaisuus, jossa pitää huomioida monta eri asiaa. Apua ja neuvoja tilakohtaisiin ratkaisuihin ja suunnitteluun kannattaa pyytää eläinlääkäriltä.