Kuntien maaseutupalveluiden talvipäivillä keskusteltiin maaseutuhallinnon tulevaisuudesta

26.01.2026 08:43 Koko Suomi, Varsinais-Suomi

Talviristeilyn aikana kuntien maaseutuviranomaiset saivat kuulla uusimmat käänteet EU:n maatalous- ja maaseuturahoituskauden 2028–2034 valmistelusta. Paneelikeskusteluissa pohdittiin yhdessä, millainen rooli kuntien maaseutupalveluilla on tulevaisuudessa ja työpajoissa pureuduttiin moninaisiin maaseutuhallintoa koskeviin kysymyksiin. Mukana oli yli 200 viranomaista, jotka pääsivät verkostoitumaan keskenään ja viemään oman alueensa viestiä valtakunnalliselle maaseutuverkostolle.

Ministeri pitää kuntien viranomaisia avainasemassa

Tilaisuuden avasi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

– Jokainen teistä omalta osaltaan varmistaa aktiivisen ruuantuotannon toimintaedellytyksiä ja edistää maaseutualueiden elinvoimaa. Työnne on todellakin erittäin arvokasta, sillä juuri teidän avullanne maatalouspolitiikan tavoitteet muuttuvat käytännön teoiksi.

Hän nosti esiin, miten tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä ja rohkeutta uudistua, kun ratkaistavana on muun muassa ilmastonmuutoksen, digitalisaation, maatalouden kannattavuuden ja huoltovarmuuden kysymyksiä.

Ministerin mukaan viljelijät kokevat, että kuntien maaseutuviranomaiset ovat viljelijän kanssa samalla puolella ja tarpeeksi lähellä – ja siksi kunnat ovatkin maatalouden kehittämisen kysymyksissä avainasemassa.

– Teidän läsnäolonne, neuvontanne, päätöksenne ja tukenne vaikuttavat siihen, miten maatalous kehittyy ja pysyy kilpailukykyisenä.

Lisäksi hän lupasi, että ministeriössä tehdään kaikki sen eteen, että kuntien maaseutupalveluilla on tarvittavat resurssit onnistua tehtävässään.

Miltä näyttää CAP 2028–2034?

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Martti Patjas kertoi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) valmistelusta. EU-rahoituskehys vuosille 2028–2034 tulisi esityksen mukaan nousemaan 1 200 miljardista 2 000 miljardiin. Komissio esittää, että rahoituksen rakennetta selkiytetään niin, että eri rahastoja yhdistellään. Jatkossa EU-rahoitus jakautuisi kolmeen pääelementtiin:

• Kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat (National and Regional Partnership Plans, NRPP)
• Euroopan kilpailukykyrahasto
• Globaali Eurooppa -väline.

Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka sisältyy kumppanuussuunnitelmiin. CAPin tulotuelle on varattu lähes 300 miljardia euroa, josta Suomen osuus olisi noin 4,8 miljardia euroa. Koska rahoituksen rakenne on erilainen, sen määrää on vaikea verrata kuluvaan kauteen, mutta Martti Patjaksen arvion mukaan rahoitusta tulisi olemaan noin 15 prosenttia nykyistä vähemmän.

Tulevalla kaudella maatalous- ja maaseuturahoitusta ei nähdä enää erillisinä rahoituslähteinä, vaan ne muodostavat yhden paketin. Rahoituksen kokonaisuus on melko samanlainen kuin nykyinenkin, mutta muutamia uusiakin mahdollisuuksia tulee, esimerkiksi pienten tilojen, nuorten viljelijöiden ja lomituspalveluiden tukemiseen.

Uusissa suunnitelmissa tukia ohjattaisiin ensisijaisesti aktiivisille viljelijöille ja ruokaturvan edistämiseen. Eläkeikäiset viljelijät taas rajattaisiin pois pinta-alaperusteisesta tulotuesta vuoteen 2032 mennessä.

EU-tason linjaukset valmistuvat näillä näkymin vuoden 2027 aikana. Kansallinen valmistelu on jo alkanut, vaikka EU:n reunaehdot ovat vielä täsmentymättä. Vielä on epäselvää, pääseekö uusi rahoituskausi alkamaan vuoden 2028 alusta vai tarvitaanko siirtymäkausi.

Ruokavirasto ja kunnat pilotoivat automaattista päätöksentekoa

Salon maaseutupalvelupäällikkö Kirsti Lepistö ja Ruokaviraston maaseutulinjan johtava asiantuntija Kirsti Tuumi avasivat keskiviikkopäivän kertomalla automaattisen päätöksenteon pilotoinnista AB-alueen nautapalkkioissa. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kokeilua voidaan laajentaa.

Kirsti Lepistö kertoi, että automaattisen päätöksenteon laadunvarmistusta tehdään tulevaisuudessa kunnissa.

– Käytännössä teemme pistokokeita vähintään kahdelle prosentille päätöksistä. Niissä tarkistetaan päätösten laatu ja prosessi. Kunnassa pitää olla laadunvarmistukseen vastuuhenkilö, jolla on kaksi velvoitetta: toisaalta hän vastaa ratkaisusisällön oikeellisuudesta; toisaalta raportoinnista Ruokavirastolle, jos automaatio ei toimi odotetun mukaisesti.

Mitä kuntien maaseutuhallinnon tehtävät voisivat olla vuonna 2030?

Keskiviikon paneelikeskustelussa pohdittiin, millaisia kuntien tehtävät voisivat olla vuonna 2030. Nykyisiä kuntien yhteistoiminta-alueita alettiin muodostaa vuonna 2010. Kun yhteistoiminta-alueet luotiin, niiden alarajana oli 800 tilaa. Tilamäärä on kuitenkin vähentynyt Suomessa niin merkittävästi, että nykyisin enää harvoilla yhteistoiminta-alueilla on niin paljon tiloja palveltavana.

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että aiempaa tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan, mutta kuntien palveluita lähellä viljelijää tarvitaan entiseen malliin. Esimerkiksi varautumiseen ja viljelijöiden digisparraukseen tarvitaan jatkossa jopa enemmän panostusta. Tulevaisuutta tulisikin suunnitella enemmän palveluiden kehittämisen kuin organisaatiorakenteen näkökulmasta.

Gallup: Mitä jäi päällimmäiseksi mieleen vuoden 2026 talvipäiviltä?

Ulla Nummila, Liedon maaseutupalvelut

Olin varautumisen työpajassa ja siinä aiheessa meillä on Varsinais-Suomessa paljon opittavaa muilta. Varautumisessa ollaan monilla alueilla selkeästi pidemmällä, joten työpajasta tuli paljon uutta ajateltavaa.

Elina Yrjövuori, Paimion maaseutupalvelut

Maaseutuasiantuntijoiden Speed dating -tapahtuma! Siellä sai jutella muiden asiantuntijoiden kanssa aina viisi minuuttia kerrallaan, yhteensä tunnin ajan. Suomessa on joka alueella omia mielenkiintoisia erityispiirteitään, joita ei ole tullut ennen edes ajatelleeksi.

Kirsti Lepistö, Salon maaseutupalvelut ja Petri Puustinen, Vakka-Suomen maaseutupalvelut

Kirsti Lepistö: Tekoäly, digitalisaatio ja automaatio. Ne ovat tulevaisuutta ja niitä voisi hyödyntää jatkossa entistä enemmän.

Petri Puustinen: Verkostoituminen! Teemme paljon yhteistyötä Varsinais-Suomen sisällä, mutta monissa asioissa yhteistyötä voi tehdä, vaikka välimatkaa olisi enemmänkin. Sovimme jo yhteistyöpalaverin Haminan maaseutupalveluiden kanssa.

Toivo Suominen, Paimion maaseutupalvelut

Ennallistamisen työpajassa käytiin todella kiivasta ja mielenkiintoista keskustelua. Tähän mennessä on keskitytty paljon metsiin, mutta tulevaisuudessa katse siirtyy myös peltoihin.  Turvepeltoja on jonkin verran Varsinais-Suomessakin, esimerkiksi Laitilassa ja Salossa.

Markku Paija, Loimaan maaseutupalvelut

Keskustelut kollegoiden kanssa. Työpajoissa olin keskustelemassa koulutuksista, takaisinperinnästä ja varautumisesta. Takaisinperintään sain muutamia konkreettisia vinkkejä ja varautumisesta voimme saada muilta alueilta kokonaan valmiita malleja.

Janica Vilen