Euroopan Unionin osarahoittama
Kuvassa kyläradion laitteita.
Kuva: Jarmo Saarijärvi.

Kyläradio tuo turvaa ja yhteisöllisyyttä Lapin kyliin – “Maailman vanhin some” toimii silloinkin, kun mikään muu ei toimi

27.03.2026 08:58Lappi

Lapissa etäisyydet ovat pitkiä ja apu voi olla kaukana. Jos myrsky tai muu poikkeustilanne katkaisee sähköt ja yhteydet, pienillä kylillä korostuu naapuriapu ja yhteys toisiin. Tähän tarpeeseen on rakentunut kyläradiotoiminta, joka pitää kyläläiset yhteydessä kaikissa tilanteissa.

Kolmen radioharrastajan ja kyläradiopioneerin Jarmo Saarijärven, Juha Paurin ja Kari-Pekka Salmikiven yhteistyö on kestänyt yli kymmenen vuotta. Kolmikko toimii Aina valmis kyläradio- yhdistyksessä ja neuvoo poikkeusoloihin ja viestintään liittyvissä asioissa Lapin alueella.

Toiminnan juuret juontavat vuoteen 2012, kun Juha ja Kari-Pekka tulivat Narkaukseen testaamaan lupavapailla taajuuksilla toimivia radiolaitteita. Nopeasti toiminta kasvoi kolmen miehen yhteiseksi sydämenasiaksi.

– Tästä tuli kolmen muskettisoturin yhteistyö, joka jatkuu edelleen, Kari-Pekka naurahtaa.

Kaikilla kolmella on tausta radioamatööreinä ja Maanpuolutuskoulutuksen viestikoulutuksissa. Se on tuonut tärkeää osaamista, mutta he korostavat, ettei kyläradion käyttäjän tarvitse olla radioamatööri.

– Tähän kelpaa radion käyttäjäksi vaikka Ville tai Veera 12 vuotta, Juha kertoo.

Turvaa poikkeustilanteisiin ja arkeen

Kyläradio on kylän sisäinen 24/7 puheyhteys, joka toimii yksinkertaisesti, mutta luotettavasti. Se perustuu metsästäjille tuttuun RHA68-radiotekniikkaan. Radiolaitteet ovat lupavapaita ja edullisia, joten kynnys osallistua on matala.

Kyläradio toimii yksinkertaisimmillaan niin, että kyläläiset viestivät keskenään käsiradiopuhelimilla. Lisäksi on tukiasemia, jotka vahvistavat kuuluvuutta ja välittävät viestejä laajemmalle alueelle. Kylän tukiasemalta voidaan olla yhteydessä myös naapurikylän, naapurimaakunnan, kunnantalon tai pelastusaseman tukiasemiin. Yhdessä tukiasemat sekä käsiradiot muodostavat kyläradioverkon.

Hyvin toteutettuna kyläradio voi siis toimia viestintäkanavana myös kyläläisten ja viranomaisten välillä.

Antenni.
Kuva: Jarmo Saarijärvi.

Kyläradiolla voi viestiä arkisia asioita, mutta myös pyytää nopeasti apua hätätilanteessa. Kyläradio toimii silloin kun kännykät eivät.

Viestintä on elintärkeä asia, Kari-Pekka toteaa.

Kyläradio on siis ensisijaisesti varautumisen väline. Lapissa pelastuslaitoksen avun saapuminen voi kestää pitkään, jopa tuntikausia. Naapuriavun tarkoitus ei kuitenkaan ole korvata viranomaisia, vaan olla toiminnan tukena.

– Jos olet sadan kilometrin päässä, apu tulee sadassa minuutissa. Silloin naapuriapu on todella tärkeää, Juha muistuttaa.

Mutta radiolla on toinenkin ulottuvuus; se vahvistaa yhteisöllisyyttä.

– Yhteisöllisyys ei näy silloin, kun kaikki on hyvin. Se näkyy silloin, kun kaikki on huonosti, Juha sanoo.

Hätätilanteiden lisäksi radioilla voi vaihtaa kuulumisia ja tiedottaa kylän asioista.

– Radio on maailman vanhin some. Kaikki kuulee, kun yksi puhuu, Jarmo kuvailee.

Leader-hankkeen avulla uudet kerhotilat

Radioamatööritoiminta tarvitsee tilat toimiakseen. Niinpä vuonna 2022 Lapin radioyhdistykset kunnostivat vanhan talon Narkauksessa radioharraste- ja kyläradiotilaksi. Projekti toteutettiin talkoilla ja siihen saatiin rahoitus Peräpohjolan Leader-ryhmältä.

Ilman Leader-rahoitusta tämä ei olisi onnistunut. 4000-5000 euroa ei tämmöinen pieni kerho saa kokoon mistään, Jarmo kertoo.

Remonttiin kertyi noin 170 talkootuntia. Leader-rahalla hankittiin muun muassa uudet lattiarakenteet, aurinkosähköjärjestelmä ja GSM-ohjattava kamina. Nyt tila toimii täysin ilman valtakunnan sähköverkkoa.

Tilassa toimii nyt Napapiirin yhdeksiköt ry – Suomen pohjoisin radioamatöörikerho ja Aina valmis kyläradio.

Ihmisiä pihalla.
Niesin kyläturvallisuuspäivät. Kuva: Jarmo Saarijärvi.

Kiinnostus kyläradioon kasvanut maailmantilanteen myötä

Viime vuosien myrskyt, häiriöt ja turvallisuustilanteen kiristyminen ovat lisänneet kiinnostusta kyläradioon eri puolilla Suomea.

– Ei täällä missään lintukodossa olla – ei säiden eikä naapurimaiden suhteen, Jarmo toteaa.

Silti kolmikko korostaa, ettei toiminta ole kaupallista eikä vapaaehtoisilla ole resurssia levittää toimintaa kaikkiin kyliin omin voimin. Monet radioamatöörit niin kuin myös he, käyvät lisäksi päivätöissä. Koordinointia tehdäänkin yhteistyössä Suomen Kylien kanssa.

– Tämä on niin iso asia ja vaatii koordinointia, että ei joka kunnassa tai kylässä aleta sooloilemaan omanlaisia juttuja, Jarmo tiivistää.

Jarmon, Juhan ja Kari-Pekan kaltaisten radioamatöörien apu kyläradiohankkeiden toteutuksessa on tärkeää. Joka kylässä ei kuitenkaan asu radioamatööriä, eikä tarvitse. Kyläradiohankkeen toteuttaminen vaatii erityisesti kyläläisten sitoutumista ja tiivistä yhteistyötä.

Lapissa kiinnostus toimintaan on kasvanut ja kyläradiohankkeita on alkanut itää eri puolille Lappia.

Kyläradiolla voi pelastaa henkiä

Kolmikko korostaa kyläradion merkitystä erityisesti poikkeustilanteissa. Jos hätä tulee, eikä kännykkä tai sähköt toimi niin kyläradio voi olla mittaamaton apu.

– Jos tällä omalla työllä saa joskus yhdenkään ihmishengen pelastettua, niin silloin se on tuottanut tulosta, Jarmo summaa.

Kyläradion toteuttaminen on kylän yhteinen ponnistus, mutta valmistuttuaan se kannattaa. Kylän viestintä on varmaa ja omavaraista, eikä muuttuvat sääolosuhteet tai muut poikkeustilanteet lamaannuta kylän toimintaa.

maaseutu.fi/uusimaa-logo

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tältä sivustolta löydät tietoa siitä, miten tämä vaikuttaa juuri sinuun – olitpa sitten viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, maaseudun asukas tai kehittäjä.