Satafood tutkii maatalousdroonien mahdollisuuksia peltoviljelyssä

04.06.2026 10:35Lounais-Suomi, Satakunta, Yleinen

Satafood Kehittämisyhdistys ry:n toteuttama DroneFarmi-hanke tuo uusinta tietoa drooniteknologiasta viljelijöiden saataville. Hankkeen yhteistyökumppanina toimii Mtech Digital Solutions, joka on tuonut maatalousdrooneja Suomen markkinoille.

Satafoodin toimitusjohtaja Ulla Kommeri kertoo, että droonit ovat erityisen tehokkaita tilanteissa, joissa levitetään pieniä määriä ainetta tarkasti rajatuille alueille tai viljelytoimenpiteitä pitää toteuttaa, vaikka pelto on vielä märkä, eikä kanna raskaampaa kalustoa. Hän mainitsee esimerkkeinä syysviljojen kevätlannoitukset ja biostimulanttikäsittelyt sekä piensiementen, kuten kerääjäkasvien kylvön tai nurmien paikkauskylvöt.

Drooniteknologia vauhdittaa täsmäviljelyn kehittymistä

– Kasvinsuojelutoimenpiteiden toteuttaminen, erityisesti rikkakasvien pesäketorjunta drooneilla nähdään merkittävänä tulevaisuuden käyttökohteena. Sen avulla kasvinsuojeluaineiden käyttöä voitaisiin vähentää.

Kasvinsuojeluaineiden droonilevitys odottaa vielä lainsäädännön kehittymistä. Tällä hetkellä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes myöntää vain erityislupia koe- ja tutkimuskäyttöön.

Ulla Kommeri kertoo, että Suomessa asiaa viedään kuitenkin aktiivisesti eteenpäin. Lainsäädännön edistämisessä keskeisin rooli on maa- ja metsätalousministeriöllä sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla. DroneFarmi-hankkeessa tuotetaan tietoa viljelijöille ja muille alan toimijoille sekä osallistutaan keskusteluun siitä, millaisia ratkaisuja tarvitaan drooniteknologian käytön edistämiseksi peltoviljelyssä kansallisella ja EU-tasolla.

– Alan toimijoilla on selvä tahtotila droonien maatalouskäytön edistämiseksi. Esimerkiksi Aasiassa droonit ovat jo laajasti käytössä maataloudessa, ja käyttö laajenee kovaa vauhtia myös muualla maailmassa.

Myös Euroopassa drooneja käytetään kasvinsuojeluun tietyillä erityisehdoilla, esimerkiksi Sveitsin vaikeakulkuisissa rinnemaastoissa.

Ratkaisu maan tiivistymiseen

Yksi droonilevityksen tärkeimmistä eduista on maan rakenteen parempi säilyminen. Kun pellolla liikutaan vähemmän raskailla koneilla, maaperän tiivistyminen vähenee. Samalla vältetään ajourien aiheuttamat vauriot kasvustolle. Erityisesti märkinä vuosina tällä voi olla suuri merkitys sadon onnistumisen kannalta. Lisäksi droonilevitys tuo enemmän joustavuutta kasvinsuojeluruiskutusten ajoitukseen: runsaiden sateiden jälkeen työt voidaan aloittaa heti kasvuston kuivuttua, kun pelto ei vielä kantaisi traktoria.

Viljelijöitä askarruttavia asioita ovat erityisesti droonilevityksen tarkkuus, kasvinsuojeluaineiden mahdollinen tuulikulkeuma ja riittävä vesimäärä ruiskutustehon varmistamiseksi. Käytettävä vesimäärä vaikuttaa myös droonien käytön kokonaistehokkuuteen.

– Esimerkiksi Etelä-Euroopassa ruiskutuksia tehdään usein huomattavasti pienemmillä vesimäärillä kuin Suomessa.

Edellä mainituissa aiheissa on vielä selvitettävää, jotta voidaan varmistaa levityksen tehokkuus ja toimivuus erilaisissa olosuhteissa.

Webinaarit kokoavat tietoa viljelijöille

Satafoodin toimitusjohtaja Ulla Kommeri kertoo, että hankkeessa on panostettu tiedonvälitykseen. Webinaarit ovat keränneet runsaasti osallistujia ja demonstraatioita on järjestetty messuilla ja tapahtumissa.

– Näen todella positiivisena, miten viljelijät ovat vastaanottaneet uuden tiedon: innoissaan, suurella mielenkiinnolla ja tiedonjanoisena. Vaikka drooneja ei vielä juurikaan näy Satakunnan pelloilla, kiinnostus on selvästi suurta.

EU:n maaseuturahoituksen mahdollistama DroneFarmi-hanke on tuonut yhteen alan keskeisiä toimijoita ja avannut keskustelua uudesta teknologiasta. Hankkeen toiminta-alueena on Satakunta, mutta tietoa tuotetaan koko Suomen tarpeisiin.

– Olen kiitollinen ja onnellinen, että saimme maaseuturahoituksen tuen tuossa hetkessä, kun kaikki oli uutta. Hanke on kiinnostanut valtakunnallisesti sekä yhdistänyt oikeita henkilöitä ja organisaatioita. Lisäksi tämä on ollut ensimmäinen puhtaasti viljelytoimenpiteisiin liittyvä drooniteknologian tiedonvälityshanke, Ulla Kommeri kiittää.