Lähiruoka on investointi alueen tulevaisuuteen

Pääsin 26. maaliskuuta Mellilän vanhalle kunnantalolle keskustelemaan aiheesta, joka koskettaa kaikkia julkisia ruokapalveluita, mutta myös laajemmin koko alueen elinvoimaa: lähiruoka ammattikeittiöissä – miksi ja miten? Tilaisuuden järjestivät Tulevaisuuden Ruokaketjut Varsinais-Suomessa (TuRVa) -hanke ja Lähempää lautaselle -hanke, jotka ovat saaneet EU:n maaseuturahoitusta Lounais-Suomen elinvoimakeskukselta.

Aihe on erityisen ajankohtainen, sillä Varsinais-Suomen kunnilla on merkittävä rooli ruokajärjestelmän suunnannäyttäjinä. Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutin tutkimuksen mukaan vuonna 2023 alueen kuntien elintarvikehankinnat olivat yhteensä lähes 20 miljoonaa euroa, ja hyvinvointialueella vielä yli 2 miljoonaa euroa. Nämä eurot eivät ole pelkkiä menoeriä – ne ovat strategisia työkaluja, jotka voivat joko valua alueen ulkopuolelle tai vahvistaa paikallista ruokaketjua ja taloutta.

Lähiruoka on aluetalouden vipuvarsi

Esityksessäni nostin esiin, miten Varsinais-Suomi on Suomen vahvimpia ruoantuotantoalueita. Siksi jokainen lähiruokaan sijoitettu euro tuo takaisin huomattavasti enemmän:

• Se kasvattaa yritystoimintaa ja investointeja.
• Se tukee työllisyyttä koko ruokaketjussa.
• Se vahvistaa alueen resilienssiä lyhyempien toimitusketjujen ja kotimaisuuden ansiosta.

Julkisilla hankinnoilla tehdään siis paljon enemmän kuin ruokaa – niillä rakennetaan elinvoimaa ja turvataan tulevaisuuden toimintakykyä.

Huoltovarmuus on tärkeä osa kuntien ruokapalveluita

Yksi keskustelun teemoista oli huoltovarmuus. Ruokapalvelut ovat virallinen osa kansallista huoltovarmuutta, ja samalla kuntien rooli kriisinkestävyydessä on kasvanut tuntuvasti.

Kiisitilanteissa kunnat eivät voi nojata yksinomaan markkinoiden toimivuuteen.

Tarvitaan:

• ennakoivia ratkaisuja
• paikallisten ruokaketjujen vahvistamista
• monipuolisia kumppanuuksia tuottajien kanssa.

Paikallisuus on keskeinen osa strategista varautumista

Tilaisuuden keskustelut toivat esille useita konkreettisia toimenpiteitä, jotka kaipaavat edistämistä, jotta lähiruoka olisi vahvemmin esillä kuntien elintarvikehankinnoissa.

• Kohtaamispaikkoja yrityksille ja hankkijoille tarvitaan lisää.
• Huoltovarmuuden korostaminen hankinnoissa on tärkeää.
• Satokausiajattelu ja monipuoliset valikoimat helpottavat lähiraaka-aineiden hyödyntämistä.
• Logistiikka on edelleen haaste suurella toimialueella.
• Dynaaminen hankintajärjestelmä (DPS) tarjoaa mahdollisuuksia pientuottajille.
• Tuotekehitys on tehokkainta, kun keittiöt ja tuottajat suunnittelevat sitä yhdessä.
• Yhteistyötä tarvitaan myös nuorten, lasten ja päättäjien suuntaan, jotta kouluruoka maistuu ja tuo hyvinvointia arkeen.

Kunnat ja hyvinvointialueet ovat suuria elintarvikeostajia, joiden valinnat muokkaavat markkinoita. Lähiruoan sisällyttäminen julkisiin hankintoihin on tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Samalla tuemme paikallisia yrityksiä, lyhennämme toimitusketjuja, parannamme ruokapalveluiden jatkuvuutta kriiseissä ja teemme hyvää oman alueemme ihmisille.

Lue lisää Helsingin yliopiston julkaisusta:

Julkisilla elintarvikehankinnoilla työtä ja hyvinvointia – Osa B: Lähi- ja luomuruoan käyttö julkiskeittiöissä

Lisätiedot:

Lounais-Suomen elinvoimakeskus, maaseutuyksikkö

Johanna Mattila, ryhmäpäällikkö

etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi

Johanna Mattila