Porotalous turvaa huoltovarmuutta – ”Kaiken lähtökohta on poron hyvinvointi”

21.04.2026 08:52Lappi

Aleksi Ulkuniemi on kemijärveläinen poromies, ja hänen työnsä rytmittyy vuodenaikojen mukaan. Perinteisten poronhoitotehtävien lisäksi Aleksi on osana pyörittämässä PoroLappi Oy:n toimintaa. Yhteistyöllä Hirvasniemen ja Pyhäkallion paliskuntien poromiehet ovat saaneet aikaan toimivan systeemin, joka parantaa suoramyyntiä ja varmistaa huoltovarmuutta. Teurastamon yhteyteen on tehty leikkaamo ja lihankäsittelylaitos, johon on hankittu pakastekontti Leader Pohjoisin Lappi tukemana.

– Tämä on järkevää, kun leikkaamo on tässä teurastamon yhteydessä. Suoramyynti on parantunut, ja ei ole rahtikustannuksia.

Aleksi kuuluttaa modernin poronhoidon ja yhteistyön perään. Teurastamon ja leikkaamon toiminta onkin hyvä esimerkki siitä, mitä yhteistyöllä voi saada aikaan. Kaikki hyötyvät yhteisestä tekemisestä.

– Kahden palkisen väkeä tässä pyörii, kyllä ollaan hitsauduttu yhteen.

Intohimo syttyi jo lapsena

Aleksi on ollut mukana poronhoidossa lapsesta asti, ja nyt hän on poronhoitaja toisessa polvessa. Aleksi huomasi varhain, että hän tykkää toimia porojen parissa ja nauttii luonnossa olemisesta. Lisäksi hänellä on hyvä poromuisti.

– Keväällä löysättiin porot, niin huomasin, että tiettyjä poroja vähän ikävöikin.

Timpurin opintojen jälkeen Aleksi siirtyi pikkuhiljaa poronhoitajan ammattiin. Siirtymä oli Aleksille luonnollinen, kun tilakaupat tehtiin isän kanssa.

– Siihen suotiin aika hyvät mahdollisuudet, ei sitä tilaisuutta halunnut käyttää huonosti.

Luonnon ja poron hyvinvointi edellä

Aleksi korostaa poronhoidossa luonnonsuojelullista roolia. Porot laiduntaessaan hoitavat metsää, ja pitävät metsän aluskasvillisuuden maltillisena. Poronhoitajat taas liikkuvat paljon luonnossa, ja he näkevät mitä luonnossa tapahtuu. Poronhoito on nykyään kovan paineen alla maankäytöllisesti ja petojen kannalta.

Kyllä poromies parhaiten tietää, mitä tuolla metsässä tapahtuu ja eniten sillä poromiehellä harmittaa ne metsähakkuut ja muut.

Poron hyvinvointi on Aleksille ykkösjuttu. Hän haluaa tuottaa asiakkaille laadukasta lihaa ja se motivoi myös kehittämään omaa toimintaa.

– Silloin kun poro voi hyvin, niin se tekee terveitä poroja ja saadaan sitten ihmisille tervettä lihaa.

Poron matka teuraaksi on lyhyt. Päätös teuraasta tehdään erotuksessa, minkä jälkeen poro kuljetetaan noin puolen tunnin matkan teurastamolle. Siellä se lepuutetaan ja juotetaan, olot pyritään pitämään mahdollisimman stressittöminä. Eläinlääkäri tarkastaa ruhot, ja osa lihoista siirtyy suoraan leikkaamoon saman katon alla.

– Se poro ei käy missään muualla. Ei ole mitään rahtauksia, ja se on stressitöntä lihaa.

Lyhyt ketju on paitsi laatutekijä myös huoltovarmuuskysymys. Kun välikäsiä on vähän ja prosessi on hallinnassa, järjestelmä kestää paremmin häiriöitä.

Moderni porotalous vaatii jatkuvaa kehittämistä

Syksy on poromiehelle vuoden kiireisin aika. Teuraita tulee, lihaa käsitellään ja tehdään pitkiä päiviä. Kylmäketju täytyy säilyä katkeamattomana. Toiminnan kasvaessa pakastetila kävi pian ahtaaksi. Ratkaisuksi löytyi pakastekontti, joka toi nopeasti lisää kapasiteettia ilman raskasta rakentamista. Maaseuturahoituksen avulla kustannuksia saatiin kuriin.

Aleksi on kehittänyt paliskuntansa toimintaa ahkerasti ja hän onkin nähnyt 30 vuoden aikana ison kehityksen poronhoidossa. Teknologian kehittyessä myös poronhoito kehittyy. Porojen seuranta on helpompaa pantojen avulla.

– Pantateollisuus todennäköisesti kasvaa petotilanteiden kasvettua. Aletaan saamaan semmoista dataa niistä poroista, mitä ei välttämättä ole koskaan vielä saatu. Kuten, miten tämä tuulivoima vaikuttaa ja miten nämä metsähakkuut vaikuttaa poroihin.

Teknologia on mahdollistanut myös sujuvan yhteistyön ja parantuneen kommunikaation poronhoitajien välillä. Viestipalveluissa tieto kulkee nopeasti ja kaikki pysyvät kartalla.

Huoltovarmuus ei ole uhkakuvia

Porotalous huoltovarmuuden turvaajana ei ehkä ole kaikille niin tuttu näkökulma. Poronliha on kuitenkin äärimmäisen tärkeä resurssi Suomelle mahdollisissa häiriö- ja kriisitilanteissa. Poro on Lapin alkutuotannosta suurin toimiala ja poronhoito elinkeinona pitää maaseutua asuttuna.

Porot ovat talviaikaan helposti saatavilla aitauksissa ja kesällä koottavissa metsistä, ja Kemijärven teurastamo ja lihanleikkaamo pystyy tuottamaan nopeasti tuhansia kiloja ruokaa ihmisille. Tiloissa pystyy käsittelemään myös riistaeläimiä, lampaita ja nautoja.

Kun Aleksi puhuu huoltovarmuudesta, hän nostaa poromiehet samaan joukkoon viljelijöiden kanssa. Heillä on jotain, mitä monilla muilla ei ole: konkreettisesti ruokaa hätätilanteen varalta.

– Poromiehet ja viljelijät ovat käytännössä ainoat, joilla on säilössä syötävää Lapissa.

Porot ovat osa järjestelmää, joka pystyy tuottamaan ruokaa myös silloin, kun on poikkeustilanne. Tämä näkökulma unohtuu helposti arjessa, jossa ruoka ilmestyy kaupan hyllylle itsestään.

– Jos kaupat lyödään kiinni ja mistään ei saada maitoa ja tuontitavaraan, niin kyllä siinä saattaa sitten ihminen joutua sitten kysymään, että olisiko poron lihaa myydä.

Turvattu tulevaisuus vaatii kehittäjiä

Poronhoitovuosi alkaa kesäkuussa. Kesällä tehdään aitatöitä ja merkitään vasoja, syksyllä kerätään ja teurastetaan, talvella ruokitaan ja pidetään porot koossa. Keväällä porot päästetään taas maastoon. Luonto määrittää poronhoitajan vuodenkulun.

Aleksin lempiaika poronhoitovuodesta on kevät:

– Kun tänään lähdin maastoon kuuden jälkeen ajamaan, niin se on hienoa, että näkee ne porot siellä vapaana luonnossa ja niillä on kaikki hyvin.

Aleksi ei ole huolissaan porotalouden tulevaisuudesta, mutta hän sanoo suoraan, että porotalous ei pysy elinvoimaisena, jos se jämähtää menneeseen.

Nuorisolla on nykyään se vastuu, miten ne lähtee  vetämään sitä nykyporotaloutta eteenpäin.

Aleksi korostaa yhteistyön merkitystä myös paliskuntien välillä. On hyvä käydä välillä muissa paliskunnassa auttamassa poronhoitajia, ja samalla oppimassa erilaisia toimintatapoja. Näin saa uusia ideoita myös omalle paliskunnalle. Porotaloudessa eletään vaikeita aikoja, joten senkin vuoksi yhteen hiileen puhaltaminen on tärkeää.

– Ei liikaa tuijoteta sitä oman paliskunnan toimintaa, vaan osattaisiin katsoa sitä vähän isommassa mittakaavassa porotaloutta.

Huoltovarmuus syntyy toimivista prosesseista ja siitä, että ruokaa tuotetaan kaikissa tilanteissa. Poronhoitajan työ on tästä hyvä esimerkki: monille ehkä huomaamatonta, mutta kriisin hetkellä erittäin tärkeää.