On se kone!
Sarka-museon näyttely havainnollistaa, miten koneiden kehittyminen on muuttanut suomalaista maataloutta viimeisen sadan vuoden aikana. Tarinaa kerrotaan perinteisten keinojen lisäksi kekseliäästi animaatioilla, peleillä ja muilla digisisällöillä.
Suomen Maatalousmuseo Sarka avasi vuonna 2024 näyttelyn nimeltä On se kone! Näyttely esittelee suomalaisen maatalouden koneistumista viimeisen sadan vuoden aikana: vanhin kone on traktori 1920-luvulta ja uusin kone on nykyaikainen tietokone, joka onkin monen nykyviljelijän tärkein kone. Kun näyttely avattiin, museossa tehtiin kaikkien aikojen kävijäennätys.
Museonjohtaja Lauri Viinikkala kertoo, että koko Sarka-museon piti alun alkaen olla maatalouskonemuseo, mutta lopulta päädyttiin esittelemään suomalaista maataloutta ja maaseutua laajemminkin. Maatalouskoneita on kuitenkin museon kokoelmissa toista sataa.
– Aikaisemmin niitä ei saatu toivotulla tavalla esille. Konehalli oli täynnä tavaraa, vaikka esillä oli vain kolmannes kaikista koneista. Se johti siihen, että alan harrastajat pitivät näyttelyä vaatimattomana ja tavalliset museokävijät eivät saaneet siitä juuri mitään irti.
On se kone! -näyttelyyn valittiin kaikista museon maatalouskoneista vain murto-osa, mutta nyt ne ovat selkeämmin ja paremmin esillä.
– Näyttelyn avulla halutaan auttaa ihmisiä ymmärtämään, miksi mikäkin kone on omana aikanaan mullistanut suomalaista maataloutta ja miten yhteiskunta on muuttunut siinä samalla. Tarinallinen lähestymistapa on saanut kävijöiltä paljon kiitosta.
Pelloilla kulkevien koneiden lisäksi maatalouden konekantaan kuuluu esimerkiksi kuivurit sekä navetoissa, sikaloissa ja kanaloissa käytettävät koneet, joita näyttelyssä esitellään myös. Mukana on esimerkiksi Suomen ensimmäinen lypsyrobotti ja kananmunien haudontakaappi.
Pelejä ja animaatioita lasten iloksi
Näyttelyssä on hyödynnetty kekseliäästi digitaalisia pelejä, animaatioita ja äänimaailmoja, joiden luomiseen museo sai EU:n maaseuturahoitusta Leader Jokivarsikumppaneilta. Hankkeen koordinaattori Petra Nikula kertoo, että digisisällöt suunniteltiin erityisesti lapsia ja nuoria varten, mutta aikuiset ovat olleet niistä aivan yhtä innoissaan.
– Esimerkiksi kuivurin toimintaa on vaikea ymmärtää tekstin ja kuvien avulla, mutta animaatio selittää erilaisten kuivurien toimintamekanismit hyvin havainnollistavasti.
Näyttelyn digisisältöjen teknisestä toteutuksesta ovat vastanneet Magis Multimedia ja Modify Media, mutta asiasisällön on koonnut museo ja ulkopuoliset asiantuntijat. Esimerkiksi kuivurianimaatiossa auttoi erään kuivurimyyjän arkistot.
– Lasse Kännö toimi kuivurimyyjänä 1960–2000-luvuilla. Hän lahjoitti myyjänuransa arkistokokoelman museolle vuonna 2015. Joukossa on piirroksia, esitteitä, valokuvia sekä muuta markkinointimateriaalia.
Näyttelyn digisisällöt on tehty suomeksi ja ruotsiksi. Kuusi niistä saatiin osaksi näyttelyä ja yksi julkaistiin verkossa: salaojien toimintaa esittelevä animaatio löytyy Digi-Sarasta ja YouTubesta.
Traktorisimulaattori on näyttelyn vetonaula
Näyttelyn ehdoton vetonaula on traktorisimulaattori. Simulaattori on tehty Valmet 502 -traktorista, joka oli monella suomalaisella tilalla käytössä 1970-luvulla.
Lauri Viinikkala kertoo, että lentosimulaattoreita on tehty paljon, mutta Sarka-museon traktorisimulaattori on ainoa laatuaan.
– Sellaisia simulaattoreita on ollut, joissa istutaan koneen kyydissä, mutta ohjataan sitä tavallisella peliohjaimella. Tätä traktoria ajetaan sen omilla hallintalaitteilla.
Tavoitteena on suorittaa pelissä annettuja tehtäviä. Onnistuisiko esimerkiksi heinäpaalien lastaaminen peräkärryyn ja kuljettaminen latoon? Täyden peräkärryn kanssa peruuttaminen ei ole heikkohermoisten hommaa.
Yhteistyö jatkuu
Osana hanketta Sarka-museo keräsi Suomen koneharrastajat yhteen. Näyttelyyn tulee joka kesäksi yksi vaihtuva kone jonkun koneharrastajan omasta kokoelmasta ja kerran vuodessa Sarka-museolla järjestetään KoneSarka-tapahtuma.
