Kohtaamisista voimaa yrittäjyyteen Hankasalmella

19.05.2026 10:22Keski-Suomi

Mitä tapahtuu, kun kaksi aikaansaavaa hankasalmelaista yrittäjää huomaa keskellä korona-aikaa, että paikkakunnalla tarvitaan enemmän kohtaamisia?

Syntyy hanke, joka tuo yrittäjiä yhteen ja vahvistaa kylähenkeä. Heidi Oksasen ja Tiina Honkosen ideasta lähtenyt Silmu-hanke on Leader Maaseutukehityksen rahoittama paikallinen kehittämishanke, jossa yrittäjyyttä vahvistetaan ennen kaikkea yhteistyön ja vertaistuen kautta.

– Ajatus lähti siitä, että yrittäjät tarvitsevat toisiaan. Tarvitaan kannattelua, juttelua ja toisista huolta pitämistä, kertoo työnohjaaja ja kouluttaja Tiina Honkonen.

Hankasalmen Yrittäjien Silmu-hankkeen päätavoitteena on verkostoida hankasalmelaisia yrittäjiä ja edistää heidän keskinäistä yhteistyötään. Lisäksi hanke vahvistaa yrittäjien tietotaitoja ja jaksamista. Vuonna 2024 käynnistynyt hanke jatkuu tämän vuoden loppuun saakka. Kohderyhmään kuuluvat paikallisten mikroyrittäjien lisäksi alueen maatilayrittäjät.

Hankeidea löytyi kävelylenkeillä

Koronan aikana Oksanen ja Honkonen kävivät paljon yhdessä kävelyillä. Molempien työ oli muuttunut tai jopa tyssännyt koronan myötä: Heidi Oksasen pyörittämä kahvila hiljeni, Tiina Honkosen koulutukset ja kohtaamiset osin peruuntuivat.

Kävelylenkeillä alkoi hahmottua ajatus hankkeesta, jossa ei rakennettaisi seiniä tai muitakaan rakenteita, vaan yhteyksiä ihmisten välille.

– Kahvilassa näki hyvin, että yrittäjät kaipaavat buustia ja verkostoja. Ja ehkä myös luvan pysähtyä hetkeksi, Oksanen sanoo.

– Halusimme tehdä tätä myös maatalousyrittäjien näkökulmasta. Moni tekee töitä aika yksin, lähes ympäri vuorokauden. Pienikin irtiotto arjesta voi olla todella tärkeä, Honkonen lisää.

Yhteistyötä laajalla skaalalla

Silmu-hanke käynnistyi pienellä resurssilla. Kaksi tekijää tekee hanketta yhdessä 50 prosentin työajalla. Hankasalmen Yrittäjät ry:lle oli luontevaa ryhtyä hankkeen hallinnoijaksi. Myös kunta ja MTK tukivat ideaa alusta asti. Hanke tekee yhteistyötä myös Keski-Suomen Yrittäjien sekä Hankasalmen 4H-yhdistyksen kanssa. Leader Maaseutukehitys tarjosi tärkeää tukea hankkeen valmistelu- ja toteutusvaiheessa.

Yhteistyöhankkeelle haettiin Leader-rahoitusta noin 100 000 euron kokonaiskustannuksiin. Tuen osuus on 80 % kokonaiskustannuksista, ja omarahoitusosuus 20 % katetaan vastikkeettomalla työllä.

Talouspäällikkö Anja Kauppinen Leader Maaseutukehityksestä on iloinen siitä, että hanke on onnistunut aktivoimaan yrittäjiä hyvin mukaan.

– Hanke jakaa tietoa yrittäjien itsensä tärkeinä pitämistä aiheista. Erityisesti on onnistuttu luomaan uusia yhteyksiä yrittäjien välille, mikä lisää tiedon vaihtoa ja vertaistoimintaa, hän toteaa.

Kohtaamisia kylillä ja nuotion äärellä

Silmun tapahtumissa yhdistyvät käytännön tiedon ja oman jaksamisen edistämiseen liittyvät tarpeet, tunnetason tarpeita unohtamatta. Ohjelmassa on ollut esimerkiksi somemarkkinointia, rahoitusinfoja, lakiasioita, kirjanpitoa, yrittäjän ajankäytön hallintaa ja työllisyysasioita, mutta myös hyvinvointitiedon ja -taitojen lisääntymiseen liittyvät nuotioruokailut, yhteiset treeni-illat ja keskustelutilaisuudet.

Hankkeen ytimessä ovat pienryhmien merkitykselliset kohtaamiset. Yksi suosituista pienryhmistä on ollut maatilayrittäjien kyläkahvit, joita on järjestetty eri puolilla Hankasalmea. Pienryhmissä on muun muassa maalattu, keskusteltu yrittäjyydestä, palautumisesta ja jaksamisesta.

– Mennään kylälle, juodaan kahvia ja kysytään yksinkertaisesti: mitä kuuluu? Siitä se lähtee. Luottamuksen ilmapiirissä voi puhua vaikeistakin asioista. Meillä on asiatavoitteita ja tunnetavoitteita, naiset painottavat.

Yrittäjyysseminaarit tuovat paikkakunnalle tunnettuja yrittäjiä kertomaan oman tarinansa. Esimerkiksi ystävänpäivänä kuultiin Saimi Hoyerin yrittäjäntaipaleesta, joka ei aina ole ollut kovin helppo.

Hankkeen aikana tehdään opintomatka myös toisen yrittäjäyhdistyksen alueelle sekä kootaan yrittäjän oma työkirja, johon kirjataan yrittäjän tarina ja hankkeen aikana opittua. Yrittäjien näkyvyyden parantamiseen tähdätään kokoamalla valokuvia ja videoita yrittäjistä työssään. Valokuvista kootaan näyttely.

“Digiloikan rinnalle tarvitaan läsnäololoikka”

Osallistujia tapahtumissa on ollut yhteensä reilut pari sataa, ja lähes joka tapahtumaan on tullut ainakin yksi uusi ihminen.

– Aktiivisuus on yllättänyt positiivisesti, Oksanen kertoo.

Erityisen tärkeänä hankkeessa pidetään paikallisuutta. Yli 90 prosenttia asiantuntijoista ja kouluttajista on ollut hankasalmelaisia tai lähialueen yrittäjiä. Hankkeen aikana on syntynyt myös uusia yhteistyökuvioita ja jopa uusia hankkeita. Yksi tärkeimmistä oivalluksista liittyy kuitenkin johonkin paljon arkisempaan.

– Ihmiset tarvitsevat läsnäoloa. Tietoa tarvitaan kyllä, mutta vielä enemmän tarvitaan tuttuutta, joka tuo turvallisuutta. Silloin on myös helpompi pyytää tarvittaessa apua ja tukea, Honkonen pohtii.

Hän kertoo oppineensa hiljattain uuden sanan.

– Läsnäololoikka. Digiloikan rinnalle tarvitaan sitäkin.