Pääkirjoitus: AI tuli kylään
04.06.2026 13:24 Satakunta, Varsinais-SuomiSaavuimme puolisoni kanssa mökillemme ja totesimme, että valkosipulin lehdet olivat viikon aikana kellastuneet kärjistään. Puolisoni otti tekoälysovelluksen auki puhelimestaan ja samalla kun avasi kameran videotilaan, puhui puhelimeensa: ”mikä näitä valkosipuleita vaivaa?”
Kuuntelin järkyttyneenä, miten puhelimen kaiutin alkoi selittää, ei kankealla kirjakielellä tai koneäänellä, vaan rennosti kuin kaveri: ”Eipä noissa mitään isompaa huolta, tollanen lehtien kellastuminen on ihan tavallista valkosipulilla tälleen kevätaikaan. Se voi olla typen puutetta tai siinä voi olla kuivuuttakin taustalla.”
Keskustelu jatkui jonkun aikaa, kunnes jossain vaiheessa puhelin valitti, että nyt ”hän” näkee vain ruohikkoa ja kengät. 57-vuotiaalle tietoturva-ahdistusta kokevalle virkamiehelle se oli liikaa.
Moni varmaan jakaa kokemukseni: tekoäly ja siihen perustuva tekniikka vyöryvät elämäämme sellaisella vauhdilla, että vastaavia hämmästyksen hetkiä tulee vastaan vähintään viikoittain.
Utopistisina joskus pidetyt ajatukset ovat maataloustukien hallinnossa viljelijöille jo arkipäivää. Muutaman päivän välein Sentinel-satelliitit skannaavat kaikki Euroopan tukihakemuksiin ilmoitetut peltolohkot, tekoälysovellukset analysoivat niiltä muun muassa lehtivihreän määrän sekä kasvilajit. Havaitessaan poikkeamaa tukihakemuksen tietoihin järjestelmä lähettää viljelijälle käskyn kävellä peltolohkolle ja ottaa sovelluksellaan kuvan kasvustosta. Tästä keväästä alkaen tekoäly on analysoinut ja hyväksynyt viljelijöiden lähettämiä kuvia. Epäselvissä tapauksissa kuntien maaseutupalveluiden asiantuntijat voivat kuitata, että kuvassa on todellakin kauraa, jota metsän varjo oli hiukan hämärtänyt tekoälylle tunnistamattomaksi.
Kehityksessä mukana pysyminen on niin sanotulle diginatiiville sukupolvelle luontaista, mutta viljelijöiden korkea keski-ikä viittaa myös muihin kuin kännykän kanssa koulutiensä kulkeneisiin. Uteliaisuus uutta kohtaan olisi välttämätöntä meille jokaiselle. Keskinäinen kokemusten ja osaamisen jakaminen on korostunut viime vuosina vauhdikkaasti kehittyvillä tuotannonaloilla, ja siinä myös maaseudun kehittämishankkeet ovat toimineet katalysaattoreina. Otetaanpa tavaksi tiedon ja havaintojen jakamisen kulttuuri ja hypätään uhkaavalta tuntuvan teknologisen murroksen aallonharjalle. Uskon että se vielä ”sataa suoraan laariin” kuten näin alkukesästä on tapana sanoa.
Tässä lehdessä esitellään EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Lounais-Suomessa. Haloo maaseutu! -lehti on ilmestynyt Varsinais-Suomessa jo vuodesta 2017, mutta tänä vuonna levikkialue on laajentunut aluehallintouudistuksen seurauksena myös Satakuntaan. Lehden sisältöä on suunniteltu yhteistyössä koko Lounais-Suomen maaseutuverkoston kanssa. EU:n maatalousrahoitusta myöntävät Lounais-Suomessa elinvoimakeskus ja kuntien maaseutupalvelut; EU:n maaseuturahoitusta taas elinvoimakeskus ja Leader-ryhmät. Lounais-Suomen maaseutuverkoston toimijoihin voit tutustua tämän lehden takakannessa olevasta kartasta.
Tänä vuonna lehden teemaksi on valittu osaaminen, digitalisaatio ja innovaatiot. Ne ovat teemoina myös molempien maakuntien alueellisissa maaseudun kehittämissuunnitelmissa. Lehti on täynnä inspiroivia esimerkkejä maatalouden ja maaseudun kehittämisestä. Kiitokset kaikille haastatelluille kokemusten ja onnistumisten jakamisesta!
Antti Jaatinen, maaseutuyksikön päällikkö
Lounais-Suomen elinvoimakeskus
Antti Jaatinen
