Kosteikot yhdistävät, hellivät luontoa ja mieltä – Kosteikkokarnevaalit kokosivat kosteikoista kiinnostuneita yhteen ympäri Suomen

Toukokuussa järjestetyissä Kosteikkokarnevaaleissa yli 350 henkilöä vetäisi kumpparit jalkaan ja suuntasi kosteikoille. Karnevaalit veivät tutustumaan lähes 20 erilaiseen kosteikkokohteeseen seitsemässä eri maakunnassa. Webinaareina toteutetut etkot ja jälkilöylyt kokosivat linjoille reilut 100 kosteikoista kiinnostunutta.

Kosteikkokarnevaalit nostivat esiin aktiiviset toimijat, jotka ovat olleet suunnittelemassa, perustamassa ja hoitamassa kosteikkoja ja osoittivat, kuinka kosteikosta hyötyy parhaimmillaan koko yhteisö luontoa unohtamatta.

Kosteikkokarnevaalit oli elinvoimakeskusten ilmastoyksikön ja maaseutuverkosoyksikön valtakunnallisesti koordinoima tapahtuma. Jokaisen paikallisen tilaisuuden toteuttamisesta vastasivat paikalliset toimijat.

Elinvoimakeskusten ilmastoyksikössä, Hiilestä kiinni -yhteisön koordinaattorina työskentelevä Harri Hakala kertoo, että karnevaalit saivat alkunsa ajatuksesta koota yhteen Pien-Saimaan kosteikkokeskittymän äärelle ne toimijat, jotka edistävät kosteikkoja eri rooleissa.

“Homma lähti iloisesti laukalle ja kosteikoille kokoonnuttiin lopulta ympäri Suomea – kiitos kosteikkotyön sitoutuneiden ja innostuneiden tekijöiden. Meidän kokonaisuutta koordinoineiden mieluisa haaste on auttaa osaltamme myös siinä, että opittu ja ideoitu saataisiin jatkossa tehokkaasti käyttöön”, Hakala iloitsee.

Monipuolisia kosteikkoja erilaisiin tarpeisiin

Keskenään erilaiset kosteikkokohteet osoittivat, ettei kosteikkorakentaminen ole one size fits all -ratkaisu, vaan kosteikon perustaminen vaatii erityisosaamista. Huomioon on otettava esimerkiksi maanomistajan tarpeet ja valuma-alueen ominaisuudet. Lopulta ratkaisut vaihtelevat myös sen mukaan, onko tavoitteena esimerkiksi järven vedenlaadun parantaminen tai luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen.

Kosteikkokarnevaaleja valtakunnallisesti koordinoimassa ollut Salla Ruuska maaseutuverkostoyksiköstä ilahtui, kuinka runsaasti erilaisia kosteikkoja karnevaalikohteisiin mahtui.

”Utajärvellä tutustuimme suureen Kanasuon entiseen turvetuotantoalueeseen, jota ennallistetaan soistamalla sitä uudelleen. Kiuruvedellä vierailimme pienemmällä Toivo-kosteikolla, joka rakennettiin yhteistyössä viljelijältä vuokratulle maalle. Koivulehdon kosteikko oli puolestaan perustettu turvepellolle. Oli upeaa nähdä, kuinka kosteikkotekeminen sorvataan paikallisiin tarpeisiin”, Ruuska pohtii.

Kosteikkorakentamisessa hyvät neuvot ja paikallistuntemus ovat kullan arvoisia. Neuvoa ja tukea kosteikon rakentamiseen ja rahoituksen hakemiseen tarvitaan. Kosteikkojen perustamiseen on saatavilla maaseuturahoituksen ei-tuotannollisten investointien tukea. Neuvoja kosteikon perustamiseen saat esimerkiksi alueellisista elinvoimakeskuksista ja kosteikkosuunnittelijoilta.

Rahoitusta kosteikon perustamiseen on haettavissa useista lähteistä. Esimerkiksi viljelijät, rekisteröidyt yhdistykset ja vesioikeudelliset yhteisöt – kuten metsästysseurat ja vesiensuojeluyhdistykset – voivat hakea elinvoimakeskuksista ei-tuotannollisten investointien tukea maatalousvaltaisille valuma-alueille perustettaviin kosteikkoihin.

Aktiivisia toimijoita tarvitaan ”Kosteikon merkityksen ymmärtää, kun sellaisen näkee”

Yhteen kokoontuminen kosteikkojen ääreen osoitti jälleen kerran, kuinka tärkeitä kohtaamiset ovat. Niiden kautta hyvät käytännöt leviävät ja paikalliset kosteikoista kiinnostuneet löytävät toisensa.

Innokkaat kosteikkoaktiivit saivat innostettua mukaan myös uusia toimijoita ja moni ensi kertaa kosteikolla vieraillut ymmärsi kosteikkorakentamisen hyödyt.

”Kosteikon merkityksen ymmärtää, kun sellaisen näkee. Moni asia konkretisoituu, kun kosteikolla vierailee ja samalla huomaa, että kosteikko on todella tarpeellinen,” totesi Toivo-kosteikolla Toivasjärven seutu ry:n puheenjohtaja Jukka Väätäinen.

Väätäinen on edistänyt kotiseudullaan kosteikkorakentamista jo vuosia. Aktiivisuuteen kannustaa muun muassa luonto ja sen hyvinvointi. Kutsun kosteikolle ovat saaneet myös lähikoulun oppilaat.

Väätäiselle kohtaamiset koululaisten ja nuorten kanssa ovat jääneet mieleen.

”Vaikka me täällä luonnon keskellä asutaankin, ollaan saatu erilaista luontokokemusta jaettua koululaisille ja kosteikolla on aina vähän erilaista nähtävää.”

Kosteikolla on saatu kuulla lukemattomia tarinoita lasten kokemuksista luonnosta ja joskus innostus voi kantaa pitkällekin.

”Eräskin lapsi kertoi kosteikolla vierailtuaan, että hänestä tulee isona järvitutkija.”

Kosteikko tuo runsaasti iloa luonnolle ja mielelle

Parhaimmillaan kosteikko on tärkeä paikka koko yhteisölle. Kosteikkotyö on paitsi omasta ympäristöstä huolehtimista, ovat kunnostetut kosteikot myös oivia retkikohteita.

Luonto kiittää kosteikon rakentajaa ja kunnostajaa: vedet puhdistuvat, luonnon monimuotoisuus lisääntyy. Kuivina aikoina kosteikot toimivat vesivarastoina ja rankkasateiden jälkeen ne hillitsevät tulvia. Vesilinnut ja pölyttäjät viihtyvät kunnostetulla kosteikolla, muuta eläin- ja kasvilajistoa unohtamatta.

Kosteikot ovatkin houkuttelevia virkistyskohteita koko yhteisölle. Monelle kosteikolle on esimerkiksi rakennettu Leader-hankkeena lintutorni, josta kosteikkoa ja sen elämää pääsee seuraamaan.

Kertoipa Kosteikkokarnevaaleilla eräskin kosteikon tilalleen rakentanut, että tykkää käydä iltakävelyllä kosteikolla, sillä siellä on niin kaunista ja ihania lintuja.

Kosteikkokarnevaalit myös ensi vuonna?

Onnistuneiden kosteikkokarnevaalien jälkeen mieli on jo tulevassa. Ehkä Kosteikkokarnevaalit rantautuvat ensi kesänä jälleen uusille kosteikoille.

Kosteikkokarnevaalien valtakunnallisesta koordinaatiosta vastasivat maaseutuverkostoyksikkö ja elinvoimakeskusten ilmastoyksikkö. Paikalliset karnevaalit olivat alueen omien kosteikko-osaajien käsialaa. Paikallisten toteuttajien tiedot löydät Kosteikkokarnevaalien tapahtumailmoituksesta.