Kosteikko tekee hyvää – luonnolle, vedelle ja ihmisille

1. Tuottamattomat pellot hyötykäyttöön

Kosteikko tarjoaa heikkotuottoisille tai märkyyden vaivaamille peltolohkoille uuden, kannattavamman käyttötavan. Kun pohjaveden pintaa nostetaan ja pelto muutetaan kosteikoksi tai suon kaltaiseksi alueeksi, viljelijä saa sekä taloudellisia että ympäristöhyötyjä.

Kosteikko on järkevä ratkaisu lohkoille, jotka ovat:

• märkiä
• toistuvasti tulvivia
• heikkotuottoisia

Tällaisilla lohkoilla salaojitus ei aina ole kannattavaa. Märän pellon pintamaa voidaan siirtää tuottavammalle lohkolle ja märkä alue muuttaa kosteikoksi — lopputuloksena enemmän hyvää peltoa ja toimiva kosteikko viereen.

2. Parempi vesitalous ja vähemmän tulvariskejä

Kosteikko auttaa hallitsemaan peltojen kuivatusvesiä ja vähentää tulvariskiä. Kosteikko tasaa virtaamia, varastoi vettä rankkasateiden aikana ja vähentää alapuolisten alueiden tulvariskiä. Tulvatasanteet ja kosteikot hidastavat virtaamia, kiintoaines ja ravinteet jäävät kosteikkoon ja peltojen eroosio vähenee.

Vesitalouden säätely on tärkeää erityisesti muuttuvassa ilmastossa, jossa sademäärät vaihtelevat voimakkaasti. Pidättäessään vettä kosteikot vähentävät kuivuusriskiä ja tarjoavat parhaassa tapauksessa vesivaraston viljelyn tueksi.

3. Vähemmän ravinnekuormitusta ja parempi vedenlaatu

Kosteikko pidättää ravinteita, kiintoainesta ja haitta-aineita, mikä parantaa lähivesistöjen tilaa. Tämä vähentää myös viljelijän omaa ravinnekuormaa.

4. Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman paraneminen

Kosteikot houkuttelevat lintuja ja muuta lajistoa, mikä rikastuttaa maisemaa ja tarjoaa mahdollisuuksia virkistyskäyttöön ja metsästykseen.

5. Pienemmät kasvihuonekaasupäästöt

Turvepeltojen kuivatus kiihdyttää turpeen hajoamista ja päästöjä. Kosteikko hidastaa turpeen hajoamista, mikä pienentää ilmastopäästöjä ja parantaa tilan ympäristövaikutuksia.

1. Elinympäristöjen monipuolisuus

Kosteikot ovat monipuolisia elinympäristöjä erilaisille eläin- ja kasvilajeille. Samanaikaisesti kosteikot ovat avovesialueita, matalia rantavyöhykkeitä, kasvillisuussaarekkeita ja tulvaniittyjä. Kosteikon rakenne tukee erilaisia eläinlajeja aina linnuista hyönteisiin ja sammakkoeläimiin.

2. Kasvilajien runsaus

Kosteikkojen avulla voidaan lisätä kasvilajien monimuotoisuutta. Kasvillisuus luo perustan koko kosteikon toiminnalle.

Kosteikoissa esiintyy harvinaisia ja uhanalaisia kasvilajeja, erikoistuneita kosteikkokasveja (esim. sara- ja ruohokasviyhteisöt) ja lajeja, jotka eivät menesty kuivilla alueilla.

3. Eläinlajien runsaus

Kosteikoilla on niin ravintoa kuin suojaa linnuille, sammakkoeläimille ja kaloille. Kosteikot ovat täynnä hyönteisiä, äyriäisiä ja nilviäisiä. Kosteikolla voi nähdä samaan aikaan sudenkorentoja, perhosia, sorsia, joutsenia ja sammakonpoikasia. Myös esimerkiksi hirvet viihtyvät kosteikolla.

4. Lisääntymis- ja poikasalueet

Kosteikot ovat monelle eläimelle tärkeitä lisääntymis- ja poikasalueita. Monet eläinlajit ovat riippuvaisia kosteikoista lisääntymisvaiheessa:

• hyönteiset, kuten sudenkorennot, ovat sidoksissa kosteikkoihin koko elinkiertonsa ajan
• sammakkoeläimet tarvitsevat seisovaa vettä kutupaikoiksi
• kalat käyttävät matalia, lämpimiä alueita poikastuotantoon

5. Lintujen ruokailu- ja levähdyspaikat

Suojaisa kasvillisuus ja runsas ravinto, esimerkiksi hyönteiset, tekevät kosteikoista lintujen kannalta korvaamattomia. Kahlaajat ja vesilinnut esiintyvät usein samoilla kosteikoilla.

Kosteikot ovat erityisen tärkeitä:

• muuttolinnuille esim. hanhet, lokit ja haukat
• pesiville vesilinnuille esim. sotkat, sorsat ja joutsenet
• kahlaajille esim. töyhtöhyyppä, kuovi ja suokukko

6. Vedenlaadun paraneminen

Kosteikko pidättää kiintoainesta, sitoo fosforia ja typpeä ja vähentää ravinnekuormitusta vesistöihin.

7. Maiseman paraneminen

Kosteikot houkuttelevat lintuja ja muuta lajistoa, mikä rikastuttaa maisemaa ja tarjoaa mahdollisuuksia virkistyskäyttöön ja metsästykseen.

8. Pienemmät kasvihuonekaasupäästöt

Turvepeltojen kuivatus kiihdyttää turpeen hajoamista ja päästöjä. Kosteikko hidastaa turpeen hajoamista, mikä pienentää ilmastopäästöjä ja parantaa tilan ympäristövaikutuksia.

1. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentyminen

Kosteikon keskeisin hyöty on turpeen hajoamisen hidastuminen, kun vedenpintaa nostetaan pysyvästi. Vedenpinnan nosto on tutkimusten mukaan tehokkain keino pienentää turvepeltojen päästöjä.

2. Hiilivaraston säilyminen

Turvepeltojen kuivatus kiihdyttää orgaanisen aineksen hajoamista.
Ilmastokosteikko:

• hidastaa hajotusta
• säilyttää turpeen hiilivaraston
• ehkäisee hiilen vapautumista ilmakehään

Tämä on merkittävää, koska turvepellot tuottavat suuren osan Suomen maataloussektorin päästöistä.

3. Vähemmän ravinnekuormitusta ja parempi vedenlaatu

Ilmastokosteikko toimii kuten muutkin kosteikot: pidättää kiintoainesta, sitoo fosforia ja typpeä ja vähentää ravinnekuormitusta vesistöihin.

4. Parempi vesitalous ja vähemmän tulvariskejä

Ilmastokosteikko tasaa virtaamia, varastoi vettä rankkasateiden aikana ja vähentää alapuolisten alueiden tulvariskiä. Tämä on tärkeää erityisesti muuttuvassa ilmastossa, jossa sademäärät vaihtelevat voimakkaasti. Pidättäessään vettä kosteikot vähentävät kuivuusriskiä ja tarjoavat parhaassa tapauksessa vesivaraston viljelyn tueksi.

5. Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman paraneminen

Vaikka ilmastokosteikon ensisijainen tavoite on ilmastohyöty, se tuottaa myös merkittäviä luontohyötyjä.

Kosteikot houkuttelevat lintuja ja muuta lajistoa, mikä rikastuttaa maisemaa ja tarjoaa mahdollisuuksia virkistyskäyttöön ja metsästykseen. Kosteikkojen avulla

• lisää suokasvillisuutta
• tarjoaa elinympäristöjä hyönteisille, linnuille ja muille kosteikkolajeille
• tukee uhanalaisia lajeja

Monimuotoisuuden lisääntyminen mainitaan ilmastokosteikkojen keskeisenä tavoitteena.