Maitotilojen väheneminen huolettaa Saarijärven alueella

Saarijärven maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen (YTA) kuuluu neljä kuntaa: isäntäkunta Saarijärven lisäksi Kannonkoski, Konnevesi ja Äänekoski. Alueella toimii yhteensä noin 560 maatilaa: niistä lypsykarjaa kasvattaa noin 30 tilaa ja lihakarjaa noin 40 tilaa.

Saarijärven YTA:n maaseutupäällikkö Markku Rimmi toteaa, että alueen tilalukumäärä on vähentynyt viime vuosina paljon, mutta etenkin kotieläintilojen väheneminen on ollut valtavaa.

– On huolestuttavaa, että kotieläintiloilla ei ole intoa jatkaa tuotantoa. Tällä hetkellä tiloilla ei ole suunnitteilla merkittäviä laajennusinvestointeja, hän sanoo.

Rimmi arvioi, että tilanteeseen vaikuttaa etenkin viljelijöiden ikärakenne: viime vuonna Saarijärven YTA:n viljelijöistä lähes 30 % oli yli 65-vuotiaita. Alle 40-vuotiaita oli vain noin joka kymmenes.

Myös tuotantorakennuskanta on ikääntynyttä ja vaatisi uusimista. Pankeista on kuitenkin nykyään vaikea saada luottolupausta maatilainvestointeihin.

– Maitotilojen investointeja rajoittaa myös se, että eläinmäärän kasvaessa tarvittaisiin lisää peltoalaa, ja sitä ei ole saatavilla. Tukipolitiikka on tehnyt sen, että maanomistajien mielestä on kannattavampaa pitää pelto itsellä kuin antaa se vuokralle laajentavalle tilalle, Rimmi taustoittaa.

Valtaosa tiloista melko pieniä

Saarijärven YT-alueen tilojen yhteenlaskettu peltoala on noin 18 200 hehtaaria. Valtaosa tiloista on melko pieniä: alueen eri kunnissa tilojen keskikoko on 26–36 hehtaaria. Yli 60 hehtaarin alaa viljelee vain 10–20 % tiloista.

Suurin osa alueen tiloista ilmoittaa päätuotantosuunnakseen viljantuotannon tai muun kasvintuotannon. Maito- ja lihakarjan lisäksi Saarijärven YT-alueella sijaitsee yksi iso kanala, mutta sikaloita ei ole enää yhtään: viimeinen lopetti toimintansa viime vuonna.

Rimmi toteaa, että puutarhataloutta alueella on hyvin vähän.

– Kasviksia ja juureksia ei tuoteta juuri lainkaan. Yksi kasvihuone kasvattaa kurkkua, ja täällä on jonkin verran pieniä mansikkatiloja, hän kertoo.

Kolmen navetan sijaan yksi iso

Vastavirtaan menijöitäkin on. Tutkainta vastaan potkii mm. HRV Farm Oy Saarijärven Kalmarin kylällä. Yhtiö perustettiin vuonna 2018, kun kolme perinteistä perhetilaa investoi yhdessä isoon navettaan. Tänä päivänä HRV Farmin pihatoissa on 600 lypsylehmää ja 350 hiehoa. Tila työllistää 15 henkilöä.

Maatilayrittäjät Jari Valkola ja Jukka Ruunaniemi kertovat, että he ja yhtiön kolmas osakas Heikki Hiironen pyörittelivät ideaa yhteisestä yhtiöstä pitkään. Kunkin maatilayrittäjän oma parsinavetta alkoi lähestyä käyttöikänsä loppua, ja isot investoinnit mietityttivät.

– Olisi varmaan laitettu pillit pussiin, jos ei olisi lähdetty tähän. Oli pakko tehdä jotain uutta, jos halusi jatkaa näitä hommia, Jari Valkola pohtii.

Miehet kiersivät Euroopassa tutustumassa yhteisnavettoihin, ja kolmen vuoden tiiviin tuumaamisen jälkeen edessä olivat pankkineuvottelut. Maatilayrittäjien yhteistyö näyttäytyi myös pankeille voimavarana, joka vähentää yrittämisen riskejä.

HRV Farmin navettarakentaminen alkoi helmikuussa 2018, ja joulukuussa lehmät siirrettiin uusiin tiloihin. Kaikkien lehmäpaikkojen täyttäminen kesti 1,5 vuotta.

Sujuva arki pohjaa luottamukseen

HRV Farmin yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä ratkaisuunsa. Matkan varrella on tullut yllätyksiäkin, mutta pääosin asiat ovat edenneet suunnitellusti. Isot päätökset tehdään yhdessä, minkä lisäksi jokainen pystyy keskittymään omiin vahvuuksiinsa.

– On iso voimavara, kun voi kohdentaa työnteon siihen, missä on oma mielenkiinto. Ja vaikka vastuut ovat isot, henkisesti on helpompaa, kun tietää että vastuuta voi jakaa, Jukka Ruunaniemi sanoo.

Sujuvan arjen edellytys on yrittäjien keskinäinen luottamus. Valkola ja Ruunaniemi toteavat, että Saarijärvellä viljelijät ovat tottuneet tekemään yhteistyötä, ja HRV Farmin osakkaat ovat tunteet toisensa ”aina”.

– Pitää tietää, kenen kanssa lähtee tekemään, sillä tällaisesta investoinnista ei pääse pois noin vain. Työnteon peruspelisäännöt täytyy olla selvillä, esimerkiksi ollaanko itse lypsyllä vai ei. Myös jatkoinvestoinneista on oltava sama näkemys kaikilla, sillä tämä on ikuista kehittämistä, he linjaavat.

Navettojen jälkeen HRV Farm on investoinut mm. konehalliin, aurinkopaneeleihin ja kuivikevarastoon. Tänä kesänä vuorossa on laakasiilon rakentaminen.

Maatalouden mielikuva pitäisi päivittää

Maatalouden tulevaisuudennäkymiin HRV Farmin yrittäjät suhtautuvat hieman kaksijakoisesti. Ruunaniemi kehuu, että heidän tilallaan työskennelleet agrologiharjoittelijat ovat olleet erittäin valveutuneita ja teräviä tyyppejä, mutta toisaalta liian harvalle tilalle löytyy nykyään jatkajia.

– Julkisuuden pinttyneet mielikuvat maataloudesta pitäisi saada muuttumaan. Nykyaikaiset kotieläintilat hyödyntävät teknologiaa ja huolehtivat eläinten hyvinvoinnista viimeisen päälle, ja tässä työssä pääsee haastamaan itseään, Valkola sanoo.

He arvioivat, että käytettävissä pitäisi olla enemmän vaihtoehtoja siihen, miten maatila siirtyy jatkajalle. Yksi tapa voisi olla ns. shared farming, jolloin kapulanvaihto sukupolvelta toiselle tapahtuu vaiheittain esimerkiksi peltojen vuokraamisen kautta.

– Eikä välttämättä rintaperillisille vaan myös ulkopuolisille, Valkola ja Ruunaniemi huomauttavat.

Maatalouden houkuttelevuutta ammattina lisäisi myös se, että kuluttajien arvostus kotimaista ruoantuotantoa kohtaan vahvistuisi.

– Tuottajana sitä toivoisi, että ihmiset ymmärtäisivät aidosti huoltovarmuuden merkityksen ja ostaisivat suomalaista ruokaa, he toteavat.