Euroopan Unionin osarahoittama
Taiteen Päämajan mainos

Aisaparin Leader-rahoitus vauhdittaa kulttuuriyrittäjyyttä

19.08.2026 20:48Etelä-Pohjanmaa

Tuki on antanut minulle mahdollisuuden pysähtyä oman tekemiseni äärelle ja miettiä, miten voisin viedä yritystoimintaani eteenpäin. Sain paljon selkeyttä siihen, miten oma taiteellinen työni, Ninni Kettuli ja Taiteen Päämaja voivat muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, sanoo Maritza Parkkinen.

Kulttuuriyrittäjyys syntyy usein luovuudesta, vahvasta osaamisesta ja halusta tehdä omannäköistä työtä. Harvoin se kuitenkaan käynnistyy suurilla investoinneilla. Monelle taiteilijalle, käsityöläiselle tai luovan alan yrittäjälle ratkaiseva askel eteenpäin on ollut muutaman tuhannen euron kehittämisrahoitus, jonka avulla ideaa on voitu testata, liiketoimintaa suunnitella tai toimintaa kasvattaa.

Leaderin yritystuet tarjoavat mahdollisuuden kehittää toimintaa vaiheittain. Aisaparin alueen kulttuuriyrittäjien esimerkit osoittavat, kuinka pienilläkin panostuksilla voidaan synnyttää uusia yrityksiä, tuotteita, palveluita ja työmahdollisuuksia.

Ideasta yritykseksi askel kerrallaan

Evijärveläisen Carita Laukkosen yrittäjäpolku havainnollistaa hyvin Leader-rahoituksen merkitystä yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Ensimmäinen askel oli 2 500 euron yritystoiminnan kokeilutuki. Tuolloin suunnitteilla ollut liikeidea sisälsi taiteen tuottamista eri muodoissa sekä taulujen valmistamista ja myyntiä. Kokeilun aikana järjestettiin taidenäyttely, jossa teoksia esiteltiin ja tarjottiin myyntiin. Hankkeen osana laadittiin myös näyttelyn markkinointisuunnitelma sekä yritystoiminnan liiketoimintasuunnitelma.

Kokeilutuen avulla selvitettiin käytännössä, millaista kysyntää tuotteille ja palveluille löytyi sekä millä tavalla toimintaa kannatti rakentaa eteenpäin.

Kokeilusta kasvoi pian kokoaikainen yritys. Art Design Carita Laukkonen Oy sai 7 500 euron käynnistämistuen, jonka avulla yrittäjyydestä tuli päätoimista.

Nykyään Laukkonen maalaa tauluja, tekee tilaustöitä ja kuosisuunnittelua sekä myy julisteita, kortteja ja tekstiilituotteita, joihin on painettu hänen taidettaan. Lisäksi yrityksen palveluihin kuuluu mentorointi- ja motivointipalveluja oman luovuuden löytämiseen sekä taiteilijapolulla etenemiseen. Sparrausta tarjotaan sekä yksilöille että ryhmille. Samalla Laukkonen kehittää omaa Ilo-vaatemerkkiään.

Nuori taiteilija
Carita Laukkosen tarina osoittaa, kuinka liiketoiminta voi rakentua sekä taiteellisesta osaamisesta että sen ympärille syntyvistä tuotteista ja palveluista. Kuva kotisivuilta caritalaukkonen.com

 

Taiteesta vahva brändi ja uusia tuotteita

Kulttuuriyrittäjyydessä luovuuden rinnalla tarvitaan usein myös tuotteistamista, markkinointia ja selkeää yritysilmettä. Näihin asioihin keskittyy Taiteen Päämaja Maitan kehittämishanke.

Yrittäjä Maritza Parkkinen sai 3 000 euron kehittämistuen yritystoimintansa kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on yhdistää Maritzan oma taiteellinen toiminta, Ninni Kettuli -satuhahmo sekä Taiteen Päämaja Maitta yhdeksi helposti tunnistettavaksi yrityskokonaisuudeksi.

Hankkeessa luotiin kotisivukonsepti verkkosivuja varten, yhtenäistettiin brändi-ilmettä ja viestintää sekä rakennettiin selkeä linja sosiaalisen median käyttöön. Samalla määriteltiin yrityksen visuaalinen ilme, kuvamaailma, tarinat ja viestinnän sävy.

Toinen tärkeä osa kehittämistyötä liittyi Ninni Kettuli -hahmon tuotteistamiseen. Hankkeessa selvitettiin parhaat materiaalit, painatusratkaisut ja tuotantotavat sekä kehitettiin promotuotteita yrityksen käyttöön. Asiantuntijapalvelujen avulla kuvituksia sovitettiin tekstiileihin, valittiin tarkoituksenmukaisia kankaita ja löydettiin kustannustehokkaita tuotantoratkaisuja.

Tehdyillä toimenpiteillä uudistettiin liiketoimintaa ja luotiin taiteellisen sisällön rinnalle uusia tuotteita ja uusia tulonlähteitä.

Tekstiilitaiteilija ja kerhoreppuja
Maritza Parkkinen on kehittänyt Ninni Kettuli -hahmosta konkreettisia tuotteita.

 

Erikoistumisella uusia mahdollisuuksia

Tekstiilitaiteilija Henna Mantere edustaa kulttuuriyrittäjyyden toista tärkeää suuntaa: vahvaa erikoistumista.

Mantere valmistui taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2004 ja työskentelee Lapualla paikassa, johon hänen suvullaan on yli 400 vuoden historia. Vuosien aikana hän on tunnistanut kirkkotekstiilit omaksi erityisalakseen ja nähnyt niissä merkittävän liiketoimintamahdollisuuden.

Leaderin 2 000 euron valmisteluvaiheen tuella Mantere kehitti liiketoimintansa perustaa. Tukea käytettiin muun muassa henkilöbrändin rakentamiseen, tunnettuuden lisäämiseen, tuotteistamiseen sekä myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen.

Kirkkotekstiilit ovat erityinen taiteen ja käsityön ala, johon kuuluvat esimerkiksi alttariliinat, messukasukat ja muut kirkollisissa tiloissa käytettävät tekstiilit. Työt ovat vaativia, materiaalien tulee olla korkealaatuisia ja jokainen kokonaisuus suunnitellaan huolellisesti käyttäjän tarpeisiin.

Mantereen tavoitteena on tulla Suomen tunnetuimmaksi kirkkotekstiilitaiteilijaksi ja rakentaa siitä kannattava, kokoaikainen yritystoiminta. Tällä hetkellä kirkkotekstiilit muodostavat noin neljänneksen hänen työstään, mutta tavoite on kasvattaa osuutta merkittävästi lähivuosina.

Tavoitetta tukee myös yrityksen saama 3 000 euron toimivan yrityksen kehittämistuki. Se auttoi vahvistamaan asiakashankintaa, tunnettuutta sekä liiketoiminnan kasvua.

Tekstiilitaiteilija ja kirkkotekstiili.
Henna Mantereen tavoitteena on tulla Suomen tunnetuimmaksi kirkkotekstiilitaiteilijaksi ja rakentaa siitä kannattava, kokoaikainen yritystoiminta. Kuva kotisivulta hennamantere.com

 

Kulttuuriyrittäjyys vahvistaa maaseudun elinvoimaa

Vaikka esimerkkien yritykset toimivat eri aloilla, niitä yhdistää sama tavoite: oman osaamisen muuttaminen kestäväksi liiketoiminnaksi.

Carita Laukkonen rakensi yritystoimintansa taidenäyttelykokeilusta monipuoliseksi luovan alan yritykseksi. Maritza Parkkinen kehittää taiteestaan brändiä ja tuotteita, joiden avulla liiketoiminta voi laajentua. Henna Mantere puolestaan rakentaa määrätietoisesti asemaansa valtakunnallisesti tunnetulla mutta kilpailultaan kohtuullisen rajatulla erikoisalalla.

Näissä tapauksissa Leader-rahoituksen merkitys ei näy pelkästään euroissa. Tuki mahdollistaa suunnittelun, kokeilemisen, tuotteistamisen ja verkostojen rakentamisen juuri silloin, kun niitä eniten tarvitaan.

Samalla syntyy uusia palveluita, tuotteita, tapahtumia ja osaamista, jotka lisäävät alueen vetovoimaa. Kulttuuriyrittäjät eivät ainoastaan työllistä itseään, vaan luovat ympärilleen elämyksiä, yhteistyötä ja positiivista näkyvyyttä koko alueelle.

Pienillä panostuksilla suuria vaikutuksia

Kulttuuriyrittäjyydessä kehitys tapahtuu usein askel kerrallaan. Siksi myös pienillä yritystuilla voi olla ratkaiseva rooli. Muutaman tuhannen euron rahoitus voi mahdollistaa ensimmäisen taidenäyttelyn, uuden tuoteperheen kehittämisen, vahvemman brändin rakentamisen tai kokonaan uuden liiketoimintasuunnan käynnistämisen.

Aisaparin alueen esimerkit osoittavat, että Leaderin yritystuet eivät ole pelkästään rahoitusta yrityksille. Ne ovat investointi luovuuteen, yrittäjyyteen ja maaseudun tulevaisuuteen. Kun oikea tuki kohtaa osaavan tekijän, pienestä ideasta voi kasvaa menestyvä yritys ja samalla koko alueen elinvoimaa vahvistava menestystarina.

maaseutu.fi/uusimaa-logo

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tältä sivustolta löydät tietoa siitä, miten tämä vaikuttaa juuri sinuun – olitpa sitten viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, maaseudun asukas tai kehittäjä.