ARIA-kilpailussa edustaneet suomalaishankkeet 2019–2025

Avoimet miljööt ja aidot elämykset -hankkeessa säilytettiin ja kehitettiin lappilaista maaseudun kulttuurimaisemaa ja rakennusperintöä. Hankkeessa edistettiin myös kylämatkailua, jonka seurauksena hanke konseptoi Lapin Paimenlomat. Kyläläisille järjestettiin työpajoja ja tilaisuuksia, joissa jaettiin tietoa arvokkaista kulttuurimaisemista ja rakennuksista sekä niiden hoitotavoista.

Hankkeen toteutti Leader Pohjoisin Lappi ry ja sen rahoitti Lapin ELY-keskus.

Suomen maatiloilla muodostuu vuosittain noin 12 miljoonaa kiloa muovijätettä, sillä muovi on toimiva materiaali esimerkiksi kasvustojen ja rehun suojaamiseen. Järvi-Suomessa toteutettu Maatilojen muovit kiertoon -hanke kartoitti muovijätteen syntyä, laati ohjeistusta sen käsittelyyn sekä kehitti uusia tapoja jätteen keräämiseen ja uusiokäyttöön.

Hankkeen toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun ja MTK-Pohjois-Savon kanssa. Maaseuturahoituksen hankkeelle myönsi Keski-Suomen ELY-keskus.

Hanke palkittiin kategoriansa parhaana.

Mielen tasapainoa työpaikoille oli MIELI Tukitalo mielenterveys ry:n toteuttama hanke, joka vahvisti mielenterveysosaamista työelämässä. Hankkeessa lisättiin mielenterveyden edistämisen osaamista sekä tarjottiin konkreettisia työkaluja työssä jaksamiseen ja työn psyykkisen kuormituksen ennaltaehkäisemiseen Satakunnan ja Pirkanmaan maaseutualueilla.

Maaseuturahoituksen hankkeelle on myönsi Leader Joutsenten reitti ry.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n hallinnoima KoroKausi-hanke, jonka toisena toteuttajana oli Töitä Suomesta Oy, vastasi nopeasti ja tehokkaasti koronakriisin aiheuttamaan pulaan ulkomaisesta kausityövoimasta. Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoima alueiden välinen hanke varmisti maatilojen toimintaedellytykset, kilpailukyvyn sekä Suomen huoltovarmuuden säilymisen poikkeuksellisena ja vaikeana aikana. Koronaepidemiasta johtuneiden matkustusrajoitusten vuoksi Suomesta puuttui yllättäen jopa 16 000 maaseudun kausityöntekijää keväällä 2020. Tämä oli aiheuttamassa pahimmillaan maaseudun yritysten konkurssiaallon ja vakavan uhan Suomen ruokaturvallisuudelle.

KoroKausi-hanke palkittiin Euroopan parhaana hankkeena Älykäs ja kilpailukykyinen maatalous -sarjassa. Hankkeen aikana käytetyn toitasuomesta.fi -sivuston takaa löytyy edelleen Töitä Suomesta Oy ja maaseudun töiden ja tekijöiden ykkösasiantuntijat. Hankkeen aikana rakennettiin myös kausityövoimalle ilmasilta Ukrainan ja Suomen välille, ja hanke valmisteli yhdessä viranomaisten kanssa koronaturvallisen maahan saapumisen mallin. Hanketta rahoittivat kaikki Suomen ELY-keskukset.

Aikaa on -hanke toteutettiin Lounais-Suomessa vuosina 2018–2022. Hanke tavoitti lähes 600 maatilayrittäjää, jotka saivat hankkeeseen kuuluneen pienryhmätoiminnan avulla kehitettyä sekä tilojensa kannattavuutta että omaa osaamistaan: esimerkiksi johtamistaitoja, digitaitoja ja ajanhallintaa. Osa hankkeessa mukana olleista yrittäjistä pystyi uuden osaamisen avulla säästämään viikossa jopa 20 työtuntia ilman, että maatilan tulokset kärsivät. Myös yrittäjien hyvinvointi lisääntyi, kun aikaa jäi muuhunkin kuin työntekoon. Hankkeessa kehitetty pienryhmätoiminnan malli on saanut kansainvälistäkin huomiota ja se on hankkeen jälkeen otettu käyttöön Islannissa ja Norjassa.

EU:n maaseuturahoituksen hankkeelle myönsivät Satakunnan ELY-keskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus.

FabPatch Oy (Vaatelaastari) on yritys, joka tarjoaa tämän päivän ratkaisun ikiaikaiseen ongelmaan – vaatteiden kulumiseen ja rikkoutumiseen. Yritysidea toteutettiin yrityksen perustamistuen turvin, jonka myönsi Leader Kuudestaan. Vaatelaastari on helppo, vastuullinen ja kaunis tapa paikata tai koristella tekstiilit. Vaatelaastari edistää modernia korjaamisen kulttuuria ja tarjoaa mahdollisuuden korjata tuotteita myös heille, jotka eivät osaa perinteisiä ompelutekniikoita tai eivät fyysisesti kykene käyttämään neulaa ja lankaa. Vaatelaastari vähentää tekstiilialan ylituotantoa, tekstiilijätteen määrää sekä tekstiilien ylikulutusta.

Mobiililuotsi-sovellus auttaa Vakka-Suomeen saapuvia maahanmuuttajia, maallemuuttajia ja muita uusasukkaita sopeutumaan uuteen asuinympäristöön, kotiutumaan ja kotoutumaan Vakka-Suomeen. Tammikuussa 2022 käyttöön otettu palvelusektori- ja kuntarajoja rikkova sovellus auttaa ihmisiä valtakunnallisten, kunnallisten ja kaupallisten palveluiden pariin ja esimerkiksi uusien harrastusten äärelle.

Hankkeessa käännettiin negatiivinen positiiviseksi, innostettiin nuoria aktiivisiksi tekijöiksi, luotiin someilmiö, kerättiin laajaa kansainvälistä huomiota ja saatiin uudenlaisella kuntamarkkinoinnilla Puolankaa näkyville ja kävijöitä paikkakunnalle. Hanke palkittiin kategoriansa parhaana.

HLS-Robo-hanke vastasi kolmen maakunnan alueella maaseudun kilpailukyvyn kehittämishaasteeseen ylittäen odotukset reippaasti. Alueen teollisuustoimijoiden ja -yrittäjien osaaminen lisääntyi, opiskelijat työllistyivät ja saivat käytännön oppia sekä samalla muodostettiin 20 teollisuustoimijan verkosto alueelle. HLS-Robo-hankeen onnistuminen perustui osaltaan laajaan esiselvitykseen, jossa pyrittiin löytämään yritysten samankaltaisia kehittämistarpeita kolmen seutukaupungin alueella.

Hankkeen aikana SAMKin opiskelijat ja asiantuntijat törmäytettiin Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen teollisuuskentällä toimivien yritysten kanssa. Näin yritykset saivat uutta oppia ja ajattelumalleja, tekivät robotiikkainvestointeja ja saivat vastauksia osaajapulaansa. Samalla yritysten tarpeisiin vastanneet opiskelijat saivat oppia oikeiden, yrityselämälle tehtävien kehittämistöiden kautta, mutta löysivät myös töitä ja työllistymismahdollisuuksia.

HLS-Robo-hankeen avulla vastattiin myös laajempaan maaseudun ja seutukaupunkien ongelmaan. Hankkeen toiminta-alueen seutukaupungit (Huittinen, Loimaa ja Sastamala) ovat vähenevän väestön alueita. Tästä johtuen osaavan työvoiman saatavuus on jo nyt haastava, mutta tulevaisuudessa tilanne tulee muuttumaan vielä haasteellisemmaksi. Tästä johtuen robotiikka on merkittävämmässä asemassa seutukaupunkien tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamisessa kuin kasvukeskuksissa. Hankkeen avulla tuotiin maaseutualueen yrityksille uusia työkaluja parantaa omaa osaamista, tuottavuutta sekä kilpailukykyä.

Fiber-X Finlandin on tarkoitus tehdä kaakonkulmasta biotuotealan johtotähti ja tähän suuntaan ollaan vahvasti menossa. Se suunnittelee ja rakentaa puupohjaisen tekstiilikuidun pilottilaitoksen Lappeenrantaan Nordic Bioproductsin toimeksiantona kuluvan vuoden aikana. Investointi on noin 30 miljoonan euron arvoinen ja sillä on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia koko maakuntaan.

Hankkeen toteuttaja: Orkla Suomi Finland Oy Ab.
Kilpailukategoria: Green Rural Futures.
Alue: Ahvenanmaa.

ReWi-sana tulee englanninkielen sanoista Resource Wisdom, joka tarkoittaa suomeksi resurssiviisautta.

Hankkeen päätavoitteet olivat:

• Nuorten tulevaisuuden yrittäjyys- ja työelämätaitojen vahvistaminen kestävän elämäntavan, kiertotalouden ja heidän paikallisyhteisöjensä näkökulmasta. 2–4 nuorisovaihtoa liittyen kiertotalouteen nuorten yrittäjyyskasvatuksessa.
• Tiedonvaihto paikallisesti ja kansainvälisesti, mm. oppilaitos- ja yritysvierailuja.
• Kehittää kiertotalousyrittäjyyden työskentelymenetelmä tai käytännön malli kasvatusalan ammattilaisille tai muille nuorten parissa työskenteleville.

Hanke on onnistunut innostamaan nuoria tarkastelemaan yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä uudesta – tulevaisuuden näkökulmasta. Toiminnat ovat avanneet nuorille ja heidän kanssaan työskenteleville kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksien laajan kirjon. Nuorisovaihdon aikana nuoret ovat oppineet uutta myös omasta maakunnastaan kiertotalouden kautta. Hanke palkittiin kategoriansa parhaana.

Hankkeen myötävaikutuksella Lauhanvuori–Hämeenkangas -alue saavutti UNESCO Global Geopark -statuksen kesällä 2020.

Hanke on lisännyt ja vakiinnuttanut alueen toimijoiden yhteistyötä yli maakunta-, kunta- sekä toimialarajojen. Hankkeessa alueen kunnat, Metsähallitus, Luonnonvarakeskus, yritykset, yhdistykset, oppilaitokset ja yksittäiset asukkaat ovat toimineet yhdessä päämäärätietoisesti alueen kehittämiseksi ja kestävän luontomatkailudestinaation rakentamiseksi. Kestävän kehityksen tavoitteet on hankkeessa muotoiltu toimijoiden yhteiseksi toimintaohjelmaksi, jota sitoudutaan kokonaisvaltaisesti edistämään. Alueen asukkaiden paikallisidentiteetti ja -ylpeys ja luontosuhde ovat vahvistuneet sekä aktiivisuus alueen kehittämiseksi ja suojelemiseksi lisääntynyt. Hanke on generoinut lisää resursseja alueen kehittämiseen, mm. kunnat ovat kehittäneet edelleen retkeilykohteitaan ja matkailupalvelujaan.

Digisti kylässä -hanke on toiminut digitaitojen ja digituen kehittämisen pioneerina Keski-Suomessa. Hanke on osoittanut, että tarve yksilön digitaitojen kehittämiselle ja paikalliselle digituelle on erittäin suurta erityisesti syrjäisillä maaseutualueilla. Hanke on edistänyt maaseudun asukkaiden digitaitoja, rohkaissut ja ohjannut sähköisten palveluiden käyttöön, kannustanut ja avustanut kyliä tietoyhteiskunnan muutoksessa sekä tehnyt keskisuomalaista maaseutuasumista näkyvämmäksi.

Hiiltä sitovat kylät -hanke tarjoaa maaseudun asukkaille työkaluja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Vähentämällä hiilijalanjälkeä arjessa monin eri tavoin sekä toteuttamalla hiilen varastointiin ja sitomiseen tähtääviä toimia voimme vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin niin yksilö- kuin kyläyhteisötasollakin.

Ilmastonmuutoksen torjuminen paikallisesti ja yhteisölähtöisesti tuo uuden näkökulman kylien kehittämiseen. Ihmisten kokoaminen yhteen ilmastotoimien ympärille vahvistaa kylän yhteisöllisyyttä ja lisää sosiaalista pääomaa.

Hankkeessa yhdistyi uusi innovaatio (talviaikainen niitto), ongelmajätteenä pidetyn materiaalin (järviruo´on) hyödyntäminen kiertotalouden hengessä erilaisiin käyttö- ja kehityskelpoisiin tuotteisiin, uusien, ekologisesti kestävien elinkeinojen kehittäminen, ympäristön tilan ja vesistöjen virkistyskäytön parantaminen sekä yhteisöllisyyden edistäminen äärimmäisen kustannustehokkaassa paketissa.

OSMO-hankkeen tavoitteena oli parantaa maatilojen resurssitehokkuutta sekä tarjota viljelijöille ajantasaisinta tietoa maan kasvukunnon hallinnasta. Hankkeessa testattiin ja kehitettiin myös uusia työkaluja maan kasvukunnon analysointiin, suunnitteluun ja hoitoon.

Internetyhteyksien saatavuus on merkittävä ongelma harvaan asutuilla maaseutualueilla. Tähän tarpeeseen perustettiin tiedotushanke, jonka tavoitteena oli auttaa kyläläisiä hakemaan julkista rahoitusta omien nopeiden laajakaistaverkkojensa rakentamiseen.

Hanke järjesti alueella 70 tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 1 432 henkilöä. Lisäksi hankkeen työntekijät tavoittivat yli 1 700 ihmistä ovelta ovelle -tiedotustoiminnan kautta.

Hankkeen toteuttajina toimivat Leader-ryhmät Fell Lapland ja Tunturi-Lappi.

Hankkeen tavoite lähti paikallisesta tarpeesta, ranta-asukkaiden huolesta oman järven tilan heikkenemisestä. Kosteikkojen rakentamishanke on hyvä esimerkki julkisen sektorin ja kolmannen sektorin yhteistyöstä. Työhön osallistuivat kunnallissektori, yhdistykset ja säätiöt. Hankkeen toteuttamisessa talkootyöllä ja paikallisten ihmisten osallistumisella oli suuri merkitys. Esimerkiksi kaikki maanomistajat antoivat maitaan käyttöön korvauksetta ja osittain tekivät kosteikkoja itse. Ympäristöstä huolehtiminen sai hankkeen myötä alueella aivan uuden ulottuvuuden

Maaseutu kärsii muuttotappiosta, erityisesti nuorten poismuutosta. Nuorille tarjottavat mahdollisuudet vaikuttaa oman kotiseutunsa kehittämiseen ja osallistua paikallisesti merkittäviin toimiin voivat auttaa ehkäisemään poismuuttoa sekä luomaan edellytyksiä pitkäaikaiselle asumiselle maaseudulla.

Kansainvälinen yhteistyöhanke toi yhteen nuoria Suomesta ja Skotlannista. He kehittivät nuorten manifestin, jossa esitettiin keinoja, joiden avulla nuoria voidaan osallistaa aidosti ja merkityksellisesti.

Hankkeen toteuttajana toimii Rieska Leader ry (paikallinen toimintaryhmä, LAG).

Nuorilla on ollut mahdollisuus kokeilla yritystoimintaa erilaisissa käytännön yrityskokeiluissa, mm. NY Vuosi Yrittäjänä ja 4H Yritys -ohjelmissa. Ohjelman päätyttyä ja liiketoiminnan kasvaessa nuorilla ei ole kuitenkaan ollut luontevaa jatkoväylää, ”siltaa”, jossa he voisivat yritystoimintaansa pyörittää ja saada siihen tukea.

Tämän vuoksi Silta-hankkeessa kehitettiin osuuskuntaan perustuva yrittäjyyskasvatuksen malli, jossa nuoret voivat osuuskunnan jäseninä pyörittää yritystoimintaa yksin ja yhdessä, saada siihen mentorointia, oppia ja kehittää itseään, verkostoitua ja sparrata toinen toisiaan.

Hankkeen rahoittajana on Keskipiste-Leader ry

Kyrö Distillery on hyvä esimerkki pienestä käsityöyrityksestä, joka on kasvanut merkittäväksi vientiyritykseksi säilyttäen samalla vahvan sitoutumisensa paikallisyhteisöönsä. Vastatakseen kotimaisten ja kansainvälisten markkinoiden kasvavaan kysyntään, yritys toteutti hankkeen tislaamonsa tuotantokapasiteetin merkittäväksi lisäämiseksi.

Hankkeessa rakennettiin uusi, erillinen ginin tuotantolinja, joka mahdollisti ginin ja viskin rinnakkaisen tuotannon. Tislaamo kasvatti myös pullotuskapasiteettiaan, kunnosti tilojaan ja tehosti logistiikkaansa. Lisäksi käyttöön otettiin lämmöntalteenottojärjestelmä, jonka avulla tuotantoprosessissa syntyvää lämpöä ja höyryä voidaan hyödyntää tehokkaasti.

Hankkeen toteuttajana toimi suomalainen pk-yritys Rye Rye Oy.

Kaikki Suomea ARIA-kilpailussa edustaneet hankkeet vuonna 2024. Lisätietoa hankkeista löydät linkkien takaa hankekorteilta maaseutuverkosto.fi-sivustolta.

AgroTeknoa Jokilaaksoihin, Nivalan kaupunki
Laatumarja – Lounais-Suomi tuoremarjan kärkituottajaksi, ProAgria Länsi-Suomi ry
Avoimet miljööt ja aidot elämykset, Leader Pohjoisin Lappi ry
Maatilojen muovit kiertoon, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Mielen tasapainoa työpaikoille, MIELI Tukitalo mielenterveys ry
SaameDigi – saamenkielisten palvelujen saatavuuden parantaminen digitalisaation keinoin, SámiSoster ry
Liiketoiminnan laajentaminen klapisäkkien valmistamiseen, Jätkä-Juho Oy
Luonnon tuotteet kehittämishanke, Pieksämäen seudun 4H-yhdistys ry

Kaikki Suomea ARIA-kilpailussa edustaneet hankkeet vuonna 2023. Lisätietoa hankkeista löydät linkkien takaa hankekorteilta maaseutuverkosto.fi-sivustolta.

Koronakriisi ja Kausityövoiman hankinnan turvaaminen/KOROKAUSI, MTK ry, Töitä Suomesta Oy
Sastamalasta brändiviljaa kansainvälisille markkinoille ”Sastavilja”, Luonnonvarakeskus
Oikiat Vaatelaastari, FabPatch, FabPatch Oy
Ilmastokestävää suometsän hoitoa Pirkanmaalla, Suomen metsäkeskus
Landemia, Eteläpohjalaiset Kylät ry
INLISOL DEMO KEHITTÄMISHANKE, InLiSol Oy
Aikaa on, ProAgria Länsi-Suomi ry
Bisnes Lande, Leader Viisari ry

Kaikki Suomea ARIA-kilpailussa edustaneet hankkeet vuonna 2022. Lisätietoa hankkeista löydät linkkien takaa hankekorteilta maaseutuverkosto.fi-sivustolta.

Ilmastosoturit, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry
Tutkimuskeskuksen perustaminen, Fiber-X Finland Oy
Kalanjalostuksen toiminnan tehostaminen, Seppälä Vertti Ilmari
KR-Produktio Oy (Biisonimafia), Elokuvia & TV-tuotantoja Savonlinnan alueelle, KR-Produktio Oy
HLS-Robo, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy
Pessimismihanke, Puolangan pessimistit ry
Mobiililuotsi, Ukipolis Oy
Utbyggnad av Biogasanläggning, Orkla Suomi Finland Oy Ab

Kaikki Suomea ARIA-kilpailussa edustaneet hankkeet vuonna 2021. Lisätietoa hankkeista löydät linkkien takaa hankekorteilta maaseutuverkosto.fi-sivustolta.

ReWi Visions, Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry ja Jyvässeudun 4H-yhdistys
Teollisen värjäyksen testaus, Ainasoja-Yhtiöt Oy / Natural Indigo
Digisti kylässä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu oy, Keski-Suomen Sydänpiiri ry
Ikäihmisten perhehoitoa pohjoiseen, Leader Pohjoisin Lappi ry
Digi maatilojen arkeen, ProAgria Länsi-Suomi
Päivä Farmilla – Ikäihmisten maatilapäivätoiminnan asiakaskonseptien kehittäminen osaksi vanhuspalveluita, Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter -säätiö
Koronakriisi ja Kausityövoiman hankinnan turvaaminen/KOROKAUSI, MTK ry, Töitä Suomesta Oy
Kestävää kehitystä Geoparkissa, Lauhanvuori – Hämeenkangas Geopark ry

Kaikki Suomea ARIA-kilpailussa edustaneet hankkeet vuonna 2020. Lisätietoa hankkeista löydät linkkien takaa hankekorteilta maaseutuverkosto.fi-sivustolta.

KiertoaSuomesta – Marketplace to sell and buy agricultural byproducts, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Hiiltä sitovat kylät/Villages storing and sequestrating carbon, Pirkan Kylät ry
Järviruo`on korjuuketjun ja hyötykäytön kehittäminen, Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunta
Mobiiliaurinkovarasto / Solar energy on wheels, J.P.M. Markkinointi
OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä, University of Helsinki Ruralia Institute
IlmastoAreena, Iin Micropolis Oy

Kaikki Suomea ARIA-kilpailussa edustaneet hankkeet vuonna 2019. Lisätietoa hankkeista löydät linkkien takaa hankekorteilta maaseutuverkosto.fi-sivustolta.

Kuitua pohjoiseen, Leader Fell Lapland / Leader Tunturi-Lappi
Pusa-Puhdas Pien-Saimaa, Pien-Saimaan Suojeluyhdistys ry
Youth Board and Youth Manifesto, Rieska-Leader ry
Virtaa viljelijälle, MTK Kaakkois-Suomi
Kotona asumisen turvallisuus, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
SILTA, Reisjärven Kristillinen Kansanopistoyhdistys
Project Development Project, Seinäjoki Art Hall
Kulota, Suomen metsäkeskus – Finlands skogscentral
Kyrö Distillery production investment, Rye Rye Oy
Paputehdas (Härkis Ltd.), New Broad/Fava Beans Factory, Härkis Oy