Kylävaran matskut käyttöön yhteisöjen varautumisen suunnittelussa

Kylävaran matskut käyttöön varautumisen suunnittelussa

Kylän varautumisen suunnittelua ei tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä. kylavara.fi tarjoaa valmiita ja maksuttomia materiaaleja, joiden avulla kyläyhdistys tai muu yhteisö voi lähteä suunnittelemaan omaa varautumistaan askel kerrallaan. Sivustolta löytyy muun muassa kyläturvallisuusiltojen keskustelukortit ja varautumis- ja turvallisuussuunnitelman mallipohja. Kaikki materiaalit ovat kaikille avoimia, maksuttomia ja ladattavissa omaan käyttöön.

Kylävaran materiaaleissa varautumisen suunnitteluun on tarjolla myös selkeä kolmen illan kyläturvallisuusiltojen malli, joka tarjoaa selkeän mallin, jota voi soveltaa oman kylän tai yhteisön tarpeeseen.

Ensimmäisenä iltana pysähdytään oman kylän äärelle

Mitä täällä voisi tapahtua? Mikä kylällä huolestuttaa? Mihin pitäisi varautua? Entä mitä meillä jo on?

Kyläturvallisuusiltojen ensimmäisen illan keskustelukortit ohjaavat pohtimaan kylän uhkia, riskejä ja vaaranpaikkoja, mutta yhtä tärkeää on kartoittaa kylän omat voimavarat. Kylältä voi löytyä paljon sellaista osaamista, kalustoa ja infraa, jota ei normaalissa arjessa tule huomanneeksi varautumisen näkökulmasta.

Kuka osaa antaa ensiapua? Kenellä on traktori tai aggregaatti? Kuka tuntee kylän tiet ja maaston? Löytyykö kylältä paikka, jossa ihmiset voisivat kokoontua häiriötilanteessa? Entä keiden kanssa kylä voisi tehdä yhteistyötä?

Ensimmäisen illan jälkeen pyritään saamaan parempi käsitys siitä, mihin pitäisi varautua ja mitä voimavaroja meillä on käytössämme.

Toisena iltana mietitään tehtävänjakoa

Kaikkea ei tarvitse ratkaista, vaan valitaan asiat, joihin halutaan ensimmäiseksi tarttua. Jos sähkökatkot nousevat tärkeäksi aiheeksi, mietitään yhdessä, miten kylällä pärjättäisiin niiden aikana. Jos taas huolena on tiedonkulku, pohditaan, miten tieto saadaan ihmisille myös silloin, kun tavalliset viestintäyhteydet eivät toimi.

Samalla sovitaan, kuka tekee mitäkin. Kylävaran kyläturvallisuusiltojen toisen illan keskustelukorteissa tähän liittyvät esimerkiksi kyläturvallisuuden yhteyshenkilö ja mahdollinen kyläturvaryhmä. Pienessä kylässä kyse voi olla vain muutamasta ihmisestä, jotka ottavat vastuulleen esimerkiksi yhteydenpidon, viestinnän, kylätalon, naapuriavun tai jonkin muun sovitun kokonaisuuden.

Toisena iltana saatetaan myös huomata missä tarvitaan lisää osaamista. Kylävara tarjoaa tähänkin työkaluja ja sivustolle on listattu useita eri tahojen järjestämiä koulutuksia ja yhteisharjoituksia. Harjoittelu ja kouluttautuminen otsikon alta löytyy ideoita myös omatoimisesti järjestettäviin harjoituksiin, joita kylä voi järjestää itse.

Kolmantena iltana tehdään suunnitelma

Kun kylän tai yhteisön riskit, voimavarat ja vastuut on käyty yhdessä läpi, tiedot voidaan koota varautumissuunnitelmaksi. Kylävarasta löytyy valmis mallipohja, jota pystyy kätevästi muokkaamaan oman yhteisön tarpeisiin sopivaksi.

Suunnitelman ei tarvitse olla pitkä tai viimisen päälle muotoiltu. Tärkeintä on, että se sisältää yhdessä sovitut asiat ja että kaikki tietävät, mitä sinne on kirjattu.

Hyvään varautumissuunnitelmaan kuuluu myös sen päivittäminen. Suunnitelmaa pitää palata katsomaan uudelleen, päivittää muuttuvien tilanteiden mukaan ja harjoitella käytännössä. Kannattaa pohtia, mitä tapahtuu, jos suunnitelmassa mainittu henkilö ei olekaan paikalla? Toimiiko sovittu viestintätapa? Löytyykö tarvittava kalusto ja osaaminen silloin, kun niitä tarvitaan?

Kylävaran ideoimasta kolmesta kyläturvallisuusillasta muodostuu parhaimmillaan alku jatkuvalle varautumistyölle.

Kylävaran materiaalit helpottavat ensimmäisen askeleen ottamista. Varautumisen suunnittelua ei tarvitse keksiä itse, vaan valmiit keskustelukortit ja suunnitelmapohja antavat siihen hyvät suuntaviivat. Sisältö puolestaan syntyy kyläläisten omasta tiedosta, kokemuksista ja keskusteluista.

Salli Aaltonen