Tutkimus: Etelä-Savon metsien taloudellinen merkitys vähentynyt metsänomistajien keskuudessa – etäomistaminen yleistä

Yhteistyössä Suomen Metsäkeskuksen kanssa suoritettuun kyselyyn vastasi 499 eteläsavolaista metsänomistajaa. Vastaukset edustavat Etelä-Savoa kohtalaisesti, sillä maakunnassa on noin 39 000 yksityistä metsänomistajaa.

• Metsän kokonaismerkitys on alkanut muuttumaan taloudellisesta näkökulmasta yhä enemmän kohti metsän mittaamattomia arvoja. Edelleen 52 % vastaajista kokee metsän olevan tulojen hankinnan lähde. Kuitenkin 25 % vastaajista piti metsää arvokkaana itsenään ilman hyötynäkökulmaa ja 23 % piti metsää hyvinvoinnin ja virkistyksen lähteenä, tutkijatohtori Jarno Föhr LUT-yliopistosta kertoo.

Vastanneista 70 % oli miehiä, 29 % naisia ja 1 % ei halunnut ilmoittaa sukupuoltaan. Miesvaltaisuus heijastaa hieman metsänomistamisen sukupuolittuneisuutta Suomessa. Suurin osa vastanneista, 57 %, asui muualla kuin Etelä-Savossa, joka selittää etäomistamisen yleisyyttä jo koko Suomen mittakaavassakin. Valtaosalla vastanneista oli korkea koulutustaso, sillä 74 % omasi alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen. Varsinaista metsäalan koulutusta oli peräti 27 %:lla vastanneista.

Vastaajien ikä painottui vahvasti yli 50-vuotiaisiin: heitä oli 84 % vastanneista. Metsien siirtyminen nuoremmille sukupolville on yhä ajankohtaisempi aihe. Vaikka metsänomistajien ikä painottuu vanhempiin ikäluokkiin, vastanneista 70 % aikoi pitää omistusmääränsä ennallaan lähitulevaisuudessa. Vastanneista 20 % aikoi ostaa lisää metsämaata ja 4 % aikoi myydä maataan. Suuri enemmistö, 82 %, halusi metsän tulevaisuudessa säilyvän sukunsa omistuksessa ja 61 % aikoi siirtää metsänsä eteenpäin perintönä. Vastanneista 16 % aikoi kaupata metsänsä ja 10 % haluaa antaa sen lahjana.

Vastaajien metsien sijainti painottui suurimpiin kuntiin, lähinnä Mikkeliin ja Savonlinnaan, mutta niitä oli runsaasti muuallakin maakunnassa. Suurin osa metsistä, 59 %, oli yksinomistuksessa ja 27 % yhtymien omistuksessa. Metsistä 17 % oli yhteisomistuksessa aviopuolison kanssa. Pieni osa metsistä oli perikuntia tai kuolinpesiä ja yhteismetsiä. Vastaajien omistamien metsien pinta-alat vaihtelivat alle kymmenestä yli 100 hehtaariin, ja määrällisesti eniten oli 20–49 hehtaarin kokoisia metsiä (35 %:lla vastaajista).

• Vaikka suurin osa kyselyyn vastanneista piti metsiä pääasiassa tulonlähteenä, niin niiden merkitys vastaajien taloudelle oli melko vähäinen, kuvaa Föhr.

Metsien tuottamien tulojen merkitys taloudessa oli 35 %:lle vastaajista lähes merkityksetön – alle 10 % kokonaistuloista ja 41 %:lle pienehkö, kokonaistuloista 10–29 %. Lisäksi metsätulojen merkitys oli ainoastaan 16 %:lle vastaajista kohtalainen 30–49 %, 7 %:lle suuri (≥50 %) ja 1 % vastaajista ei osannut kertoa metsätulojen merkitystä kokonaistuloihinsa.

Helsingin yliopiston vastaavanlaisesta kyselytutkimuksesta Etelä-Savossa vuodelta 1989 selviää, että vastaavilla tulokriteereillä metsien tuottama talousmerkitys oli 25 %:lle lähes merkityksetön, 33 %:lle pienehkö, 22 %:lle kohtalainen ja 10 %:lle suuri. Tuolloin 10 % vastaajista ei osannut kertoa metsätulojen merkitystä kokonaistuloihinsa.

Kyselytutkimus suoritettiin Metsästä moneksi -hankkeessa:

• Hankkeen tavoite: tuottaa uusinta tietoa metsien mahdollisista monikäytöistä ja toimijoiden suhtautumisista ja näkemyksistä niihin kestävästä näkökulmasta katsottuna.
• Toteuttajat: LUT-yliopiston Bioenergian laboratorio ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.
• Toteutusaika: 1.11.2024–31.12.2026.
• Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Itä-Suomen elinvoimakeskukselta.

Lisätietoja:

• Jarno Föhr, tutkijatohtori, LUT-yliopisto, jarno.fohr@lut.fi, puh. 040 539 6527
• www.lut.fi/metsasta

Jarno Föhr, tutkijatohtori