Karilan peltopäivässä edistettiin viljelyn elinvoimaa leppoisissa ja tiedontäyteisissä tunnelmissa
18.09.2026 11:21 Etelä-Savo, Koko SuomiTapahtuma piti sisällään keskusteluja, asiantuntijoiden puheenvuoroja, Etelä-Savossa toimivien organisaatioiden ja tutkimus- ja kehittämishankkeiden esittelypisteistä sekä havainnollistavia demoruutuja ja kone-esittelyjä. Linkki Karilan peltopäivän 2026 ohjelmaan.
Paneeli pohti Itä-Suomen maaseudun kestävyyttä ja elinvoimaa
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sari Himanen toivotti osallistujat tervetulleeksi. Tapahtuma oli jatkumoa edellisvuoden onnistuneelle peltopäivälle Karilassa ja järjestäjätahojen yhteisponnistus, jolla haluttiin mahdollistaa tiedonjakoa ja keskustelua tutkimuksen, neuvonnan ja viljelyn ajankohtaisista teemoista leppoisissa kesätunnelmissa luomupellon äärellä. Tämän jälkeen lavan valtasi Luomuinstituutin johtajan Sari Iivosen luotsaama paneelikeskustelu Kestävää elinvoimaa Itä-Suomen maaseudulle. Paneeliin oli kutsuttu osallistumaan poliitikkoja eri taustoilla; Kokoomusta edusti mikkeliläinen Oskari Valtola, Keskustaa kangasniemeläinen Susanna Pirttiaho ja Vihreitä lappeenrantalainen Hanna Holopainen. Lisäksi Saimaan Luomun ja Luomuliiton juvalainen asiantuntija Brita Suokas oli tuomassa kiperiä kysymyksiä ja maatalouden asiantuntijuutta keskusteluun.
Keskustelussa pohdittiin maatalouden tulevaisuuden suuntaa jatkuvassa paineessa kasvaa. Aihetta lähestyttiin monelta eri suunnalta, kuitenkin eteläsavolaisen maatalouden erityisyyksiin keskittyen. Esille nostettiin mm. alueellisen innovaatioviennin merkitys; puhujien mukaan pienenä alueena ideoinnin ja kehittymisen kulttuurin elinvoimaisena pitämiseen tulisi panostaa, nykyisestä taloudellisesti haastavasta tilanteesta huolimatta, sen ollessa yksi vahvuuksistamme. Myös ruuan hinnoittelu, ja pyrkimys siihen, että hintojen lisäksi paikallisuuden arvoa ja ruuan laatua saataisiin kuluttajan mielessä nousemaan etualalle, puhutti panelisteja.
Keskustelussa Etelä-Savon maaseudun vahvuudeksi tunnistettiin sen monipuolisuus tuotannon ja maiseman osalta, sekä matkailun mahdollisuudet. Laajat kansallispuistoalueet nähtiin vetovoimaisina, sekä vahvaa luomun roolia korostettiin resilienssiä ylläpitävänä voimavarana ja erityisyytenä. Maininnan sai myös lähivuosien tutkimustieto siitä, että maatalouden nuoria yrittäjiä kiinnosti erityisesti kestävyys ja pienimuotoisempi tuotanto kysyttäessä tulevaisuuden toiveista, ja kuinka tämän tulisi myös toimia suuntaviittana kehitykselle.
Yleinen konsensus puhujilla oli, että massan ja isojen alojen sijaan alueellinen vahvuus ja erityisyys löytyisi erilaistumisesta, monipuolisuudesta ja jatkuvasta eteenpäin suuntaavasta monialaisesta kehityksestä.
Tietoiskuja kuultiin kasvinterveydestä, vesiensuojelusta, maan kasvukunnosta, monimuotoisuudesta, maatalouden varautumisesta ja yhteistyöstä
Paneelikeskustelun jälkeen yleisö pääsi kuulemaan napakoita tietoiskuja ajankohtaisista tutkimus- ja kehittämisteemoista. Tapahtumaa oli järjestämässä laaja joukko alueella toimivia organisaatioita ja hankkeita, maatalouden toimijoita ja järjestöjä. Päivän teemat kattoivat mm. kasvinterveyden, maatalouden vesiensuojelun ja maan hoidon, ekosysteemipalvelujen ja luonnon monimuotoisuuden, huoltovarmuuden, alueellisen yhteistyön ajankohtaisia teemoja.
Tutustuttavana demoruutuja, työkoneita ja esittelypisteitä
Sisätilojen keskustelualueen ja hanke- sekä tutkimuspisteiden lisäksi yleisö pääsi tutustumaan demoruutuihin, työkoneiden esittelypisteisiin, sekä maaperän kasvukunnon tutkimista havainnollistavaan näytökseen. Lisäksi mukana oli maatalouden monimuotoisuutta esittelevä valokuvanäyttely ja äänestys.
Demoruudut esittelivät mm. uusia erikoiskasveja, monimuotoisuutta ja kestävyyttä lisääviä monilajisia kasvustoja (ARVO-hankkeen ekosysteemipalvelut-ruudut) sekä hivenravinnelannoituksen (lehtilannoitteiden ja mangaanipeittauksen) käyttöä kasvinterveyden tukena. Mukaan mahtui myös myöhästetyn kylvön ja muokkauksen demonstraatio rikkakasvipaineen vähentämisen toimena. Alla kuvia muutamilta demoruuduilta.
Maaperän kasvukunnon tarkastelua lapiotestillä ja kalsarikokeella
Yksi kiinnostunutta yleisöä kerännyt osuus oli asiantuntijoiden vetämä näytös maaperän kasvukunnon tarkastelusta, yksinkertaisin, saavutettavin metodein. Demonstraatiossa toteutettiin lapiotesti ja tarkasteltiin luomu-puuvillakalsarikokeen tuloksia.
ProAgria Etelä-Savon asiantuntijoiden Atso Mehdon, Sami Tiihosen ja Luomuliiton Brita Suokkaan johdolla kiinnostuneet pääsivät perehtymään siihen, kuinka puuvillakankaasta, tai lapiollisesta varovaisesti nostettua multaa voi selvitä monia maan kasvukunnon tekijöitä, maan kerroksien tiiviydestä mikrobiston, lierojen ja orgaanisen aineksen määrään ja laatuun. Alla lapiolla maasta nostetun maanäytteen, eli lapiotestin löydöksiä.
Kalsarikoe demonstroi samoja asioita, mutta eri mittarilla; testissä haudataan peltomaahan luomupuuvillainen kankaankappale (tässä tapauksessa kalsarit, joiden nyloninen vyötärönauha helpottaa etsintää), ja kahdeksan viikkoa hautaamisesta kappaleen kuntoa tarkastellaan uudestaan. Hajottajien, mikrobiston ja sääolosuhteiden ollessa erityisen hyvässä kunnossa kangaskappale voi hajota ja hävitä maahan pidemmässä ajassa miltei kokonaan. Karilan tapauksessa kalsarit kerkesivät olla maassa vain seitsemän viikon ajan ennen ylös kaivuuta. Brita Suokas kaivoi kalsarit maasta ja esitteli kankaan kuntoa: hajonneista kalsareista pystyttiin toteamaan, että peltolohkon maan fysiologiset ja kemialliset ominaisuudet vaikuttivat olevan kunnossa.
Tapahtumassa päästiin nauttimaan myös Mikkelin Maa- ja kotitalousnaisten kahvion herkkuja ja Farmilan makkaragrillin antimia. Kävijät poistuivat paikalta palautteen mukaan monenlaista uutta tietoa rikkaampana. Viikon ainut sadekin laantui päivän loppua kohden, tuoden kuitenkin tervetulleen piristyksen kasvustolle 😊.
Tapahtuman järjestivät Luonnonvarakeskus, ProAgria Etelä-Savo, Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset, Luomuinstituutti, Luomuliitto, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Muumaa Ay ja Pellosniemen pakkaamo.
Lisätiedot ohjelmasta ja järjestäjähankkeista tapahtumaesitteestä.
ARVO-hanke toteutti Karilan peltopäivää 2026 varten pelloille demoruutuja erilaisista peltojen tuottamista ekosysteemipalveluista. Niihin pääset tutustumaan ekosysteemipalvelujen demoruutujen esitteessä.
Aada Teittinen
