Yhdessä varautuen turvallisempaan kyläarkeen

Varautuminen on noussut viime vuosina yhä vahvemmin osaksi arjen keskusteluja. Vaikka maailman tapahtumat ja erilaiset kriisit ovat lisänneet kiinnostusta aiheeseen, maaseudulla varautuminen on ollut luonnollinen osa elämää jo sukupolvien ajan. Pitkät välimatkat palveluihin, omatoimisuus ja naapuriapu ovat opettaneet kyläyhteisöjä pärjäämään tilanteissa, joissa apua ei ole heti saatavilla.

Tätä perinnettä vaalitaan myös VarMa – varaudumme älykkäästi maaseudulla -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kylien turvallisuutta, yhteisöllisyyttä ja valmiuksia toimia erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Käytännössä kyse on siitä, että yhteisöt tunnistavat omat voimavaransa ja kehittämiskohteensa. Kartoituksen pohjalta kyläyhteisön on sujuvaa pohtia yhdessä toimintamalleja tilanteisiin, joissa normaali arki häiriintyy.

Sekä Loimaan Orisuolla että Auran Kirkonkulmalla on ryhdytty laatimaan omia varautumissuunnitelmia Kylävara.fi-materiaalien avulla. Työ on herättänyt paljon keskustelua siitä, miten kyläyhteisöt selviytyisivät esimerkiksi pitkistä sähkökatkoista, tietoliikennehäiriöistä tai vesihuollon ongelmista. Samalla on huomattu, että turvallisuus ei synny pelkästään suunnitelmista, vaan ennen kaikkea ihmisistä, jotka tuntevat toisensa ja ovat valmiita auttamaan tarvittaessa.

Varautuminen ei ole vain yksittäisen ihmisen tai kylän vastuulla, vaan se rakentuu laajemmin yhteistyöstä. Kotitaloudet huolehtivat omasta kotivarastaan ja arjen valmiuksistaan, kyläyhteisöt vahvistavat yhteisöllisyyttä ja naapuriapua, kunnat turvaavat keskeisiä palveluita ja viranomaiset vastaavat omista tehtävistään. Mukana turvallisuuden verkostossa ovat myös järjestöt, seurakunnat, yritykset ja vapaaehtoiset. Kun jokainen tuntee oman roolinsa ja yhteistyö toimii, koko yhteisön kyky selviytyä häiriötilanteista vahvistuu.

Auran Kirkonkulman kyläyhdistyksen puheenjohtaja Taina Moisalan mukaan varautumistyön suurin vaikuttavuus on siinä, että kyläläiset pysähtyvät yhdessä pohtimaan omaa ja yhteisönsä toimintakykyä erilaisissa häiriötilanteissa.

”Kartoituksessa havaittiin, että meillä on vielä paljon kehitettävää, mutta juuri siksi tätä työtä tehdään. Tärkeintä on saada kyläläiset mukaan keskusteluun, tunnistaa vahvuutemme ja rakentaa yhdessä toimintamalleja, jotka lisäävät turvallisuutta koko kylässä.”

Myös Orisuolla varautumistyötä eteenpäin vievät Marianne ja Vesa Saikku, Tarja Kiviniemi ja Kimmo Vanha-Juhe korostavat yhteisöllisyyden merkitystä. Orisuon Pienviljelijäin Yhdistys (PVY) on kehittänyt Kerhotuvan aluetta aktiivisesti talkoovoimin. Piha-aluetta on kunnostettu, kylälle on rakennettu laavu ja luontopolku. Kylällä on pohdittu Kerhotuvan roolia mahdollisena varautumis- ja kokoontumispaikkana erilaisissa häiriötilanteissa.

”Varautumisessa ei ole kyse vain suunnitelmista paperilla, vaan siitä, että tunnemme toisemme, tiedämme kylän voimavarat ja osaamme tarvittaessa toimia yhdessä. Jo pelkkä keskustelu turvallisuudesta on lisännyt tietoisuutta ja saanut monet pohtimaan, miten jokainen voi omalta osaltaan vahvistaa kylän selviytymiskykyä.” pohtii Marianne Saikku.

Varautumistyön tueksi kylissä on järjestetty sekä järjestetään varautumisiltoja ja koulutuksia, joissa on käsitelty arjen turvallisuustaitoja ja keskusteltu tiedonkulusta häiriötilanteissa, kylien voimavaroista, kokoontumispaikoista sekä siitä, miten kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat asukkaat huomioidaan poikkeustilanteissa.

Loimaan Orisuolla ja Auran Kirkonkulmalla varautumisen suunnittelutyö jatkuu kyläläisten yhteistyönä. Turvallisuus rakentuu askel askeleelta keskustelujen, koulutusten, suunnitelmien ja yhteisten tekojen kautta. Varautumisen tärkein viesti on yksinkertainen: kun huolehdimme omasta ja läheistemme selviytymisestä, olemme myös paremmin valmiita auttamaan muita. Näin rakennetaan vahvoja, turvallisia ja välittäviä kyläyhteisöjä osana Suomen kokonaisturvallisuutta.

Seija Jylhä