“Ilman navettahanketta olisimme joutuneet muille urille”

20.10.2026 11:35Etelä-Pohjanmaa

Meri Latvala tiesi jo lapsena, mitä halusi tehdä isona.

– Olen aina sanonut, että haluan olla maanviljelijä ja kirjoitin tästä pienenä koulussa itselleni jopa kirjeen, Latvala kertoo.

Kurikassa Yli-Vallin kylässä varttunut Latvala vietti kotitilalla koko lapsuutensa. Aikuisiällä haave maatalousyrittäjyydestä alkoi konkretisoitua yhdessä puoliso Joelin kanssa. Kun Joel osti naapuritilan ja rakensi uuden lypsykarjanavetan, Latvala siirtyi työskentelemään sen yhteyteen.

– Lypsykarjanavetan rakentaminen mahdollisti sen, että pystyimme aloittamaan nuorina viljelijöinä. Omat vanhempani olivat tuolloin vielä sen verran nuoria, etteivät halunneet luopua tilastaan. Emme myöskään voineet jäädä työskentelemään kotitilalleni heidän kanssaan, koska se ei olisi ollut kannattavaa.

Navettaprojekti oli kummallekin käänteentekevä.

– Ilman sitä olisimme joutuneet menemään muille urille ja tulevaisuus olisi ollut erilainen. Sillä saimme itsellemme työpaikat ja nykyaikaiset tilat myös eläimille, Latvala sanoo.

Vuonna 2023 Latvalan kotitilalla tehtiin sukupolvenvaihdos ja sen jälkeen pariskunta on kehittänyt kahta tilaa rinnakkain. Nykyisin tiloilla on yhteensä noin 200 lypsylehmää nuorkarjoineen sekä noin 300 hehtaaria peltoa. Molemmilla on edelleen oma tilatunnuksensa.

Investoinnit näkyvät sekä eläinten että yrittäjien arjessa

Latvala ja hänen puolisonsa ovat saaneet nuoren viljelijän aloitustukea sekä korotettua investointitukea. Niiden avulla tilalla on toteutettu useita kehityshankkeita.
Joel on hankkinut tukien avulla muun muassa lypsynavetan ja apevaunun. Meri puolestaan on investoinut lypsyrobottiin sekä vanhemman navetan saneeraukseen. Lisäksi tilalla on tehty salaojituksia pelloille.

Latvalan mukaan tukien merkitys on ollut ratkaiseva.

– Se on mahdollistanut sen, että on pystynyt jäämään yrittäjäksi, investoimaan alaan, eläinten hyvinvointiin ja omaan jaksamiseen. Nuorilla ei usein ole valmiiksi riittävän suurta pääomaa investointeihin, minkä vuoksi rahoitus ja erilaiset tukimuodot ovat tärkeitä, Latvala sanoo.
Latvala korostaa etenkin eläinten hyvinvointiin liittyvien investointien merkitystä. Niillä on muun muassa parannettu poikimatiloja, uusittu rakenteita ja hankittu uusi lypsyrobotti vanhan tilalle.

– Uusi robotti on selvästi hiljaisempi ja mahdollistaa eläimelle myös rauhallisemman käyntikokemuksen. Se antaa myös aiempaa tarkempaa tietoa lehmien voinnista.

Kannattavuus huolettaa, mutta usko tulevaan säilyy

Vaikka tila on kehittynyt nopeasti, talouden epävarmuus varjostaa silti tulevaisuuden suunnitelmia. Maidon hinnan lasku näkyy myös Latvalan arjessa. Hänen mukaansa kustannukset eivät ole laskeneet samaan tahtiin, mikä pakottaa harkitsemaan tarkasti uusia hankintoja ja investointeja.

– Se harmittaa, koska nuorena on paljon intoa ja halua kehittää.
Hän ei kuitenkaan ole menettänyt uskoaan alan tulevaisuuteen.

– Jostain sitä uskoa vain löytyy. Lähellä tuotettua, puhdasta kotimaista ruokaa kumminkin tarvitaan aina.

Latvala muistuttaa, että elinvoimainen maatalous hyödyttää laajasti koko maaseutua. Tilojen ympärille rakentuu työpaikkoja myös esimerkiksi kuljetusyrityksiin, neuvontaan ja monille muille aloille.

Maatalousyrittäjäksi voi ryhtyä myös ilman omaa tilaa

Yrittäjyyteen on Latvalan mukaan liittynyt myös yllätyksiä. Työmäärä on ollut suurempi kuin hän oli olettanut. Samoin se, kuinka paljon osaamista ja vastuuta työ vaatii. Kokemuksen karttuessa arki on tasaantunut. Tärkeä voimavara löytyy myös yhteistyöstä puolison kanssa.

– Olemme kuin yin ja yang. Minä olen se, joka hillitsee ja mies on se, joka puskee eteenpäin. Meillä on hyvä kombo. Ei mennä liian lujaa, vaan tahti on juuri sopiva.

Vastapainoa työlle Latvala hakee luonnosta. Joskus palautuminen tarkoittaa moottorikelkkailua, joka vie ajatukset hetkeksi kokonaan muualle. Toisinaan riittää rauhallinen kävely metsässä lintujen laulua kuunnellen.

Omasta kokemuksestaan Latvala on oppinut myös sen, ettei kaikkea tarvitse osata valmiiksi. Siksi hän kannustaa nuoria kouluttautumaan alalle ja tarttumaan rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin.

– Ei kannata säikähtää, jos työssä tulee vastaan jotain, mitä koulussa ei ole opetettu, koska tekemällä oppii ja käytännön työ opitaan aina tilalla.

Latvala muistuttaa myös, ettei maatalousyrittäjäksi ryhtyminen edellytä aina omaa kotitilaa tai pitkää taustaa alalta. Siitä hyvänä esimerkkinä on hänen puolisonsa Joel, joka siirtyi maatalouteen rakennusalalta.

– Joel on pärjännyt tosi hyvin. Ja vaikka on sanonut joskus 15-vuotiaana, että lehmät eivät häntä kiinnosta, hänellä on kuitenkin hirveän hyvä eläinsilmä.

Siksi Latvala kannustaa nuoria harkitsemaan alaa rohkeasti.

– Tässä on kuitenkin vapaus tehdä itse ja itselle ja kehittyä siihen suuntaan kuin haluaa.