Nurmi on jatkossakin luomutilan monitoimityökalu - valitse kuhunkin tarkoitukseen sopiva kasvikoodi

Rehunurmi on luomutuotannon perusta

Luomutuotannon perusajatuksena on kasvintuotannon ja kotieläntalouden nivoutuminen yhteen ja siten ravinteiden kierto tilan sisällä. Perinteisen rehunurmen tehtävä on tuottaa laadukasta rehua joko tilan omille tai toisen luomukotieläintilan eläimille laitumena, säilörehuna tai heinänä. Rehunurmessa kasvuston tulee koostua pääasiassa viljellyistä kasvilajeista. Yleensä siemenseoksen runko koostuu heinäkasveista ja nurmipalkokasveista, joita täydennetään esimerkiksi yrteillä.

Mikäli kasvustolla halutaan täyttää kierron palkokasvivaatimusta, tulee palkokasveja olla kylvövaiheessa mukana vähintään kolme kiloa hehtaarilla. Mukana olevat apilat ja muut typensitojakasvit vähentävät ulkopuolisen ravinnehuollon tarvetta sekä jättävät maahan arvokasta typpeä seuraaville kasveille tuoden samalla myös valkuaista eläinten ruokintaan. Rehunurmelle ei ole asetettu varsinaisia ikärajoituksia, mikä antaa viljelijälle joustavuutta nurmikierron suunnitteluun.

Kun nurmen pääasiallinen tarkoitus on rehuntuotanto ja siltä korjataan kasvukauden aikana sato, ilmoitetaan kyseinen kasvusto luomutilankin tukihakemukseen edelleen rehunurmena.

Viherlannoitusnurmi rakentaa maan kasvukuntoa

Viherlannoitusnurmi puolestaan on luomuviljelyn tärkeimpiä maanparannuskeinoja. Sen päätarkoitus ei ole sadon tuottaminen vaan pellon kasvukunnon parantaminen ja typen sitominen tuleville viljelykasveille. Hyvin onnistunut viherlannoitusnurmi voi sitoa huomattavan määrän typpeä ja lisätä maan eloperäisen aineksen määrää. Samalla juuristo parantaa maan mururakennetta, vedenpidätyskykyä ja biologista aktiivisuutta. Erityisesti viljatiloilla viherlannoitusnurmi toimii usein koko viljelykierron moottorina.

On muistettava, että luomusitoumuksessa olevalla lohkolla viherlannoitusnurmea voidaan kasvattaa enintään kolme vuotta peräkkäin. Luomutila ilmoittaa viherlannoitustarkoituksessa olevat kasvustot tukihakemuksella viherlannoitus-kasvikoodilla, mutta ei hae niille ekojärjestelmän viherlannoitus-tukea. Viherlannoituskasvuston tulee koostua pääosin viljellyistä kasveista, kuten rehunurmenkin, ja sisältää typensitojakasveja.

Luonnonhoitonurmi lisää monimuotoisuutta

Luonnonhoitonurmen tavoitteena on yhdistää maatalousympäristön hoito ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen. Luonnonhoitonurmet tarjoavat elinympäristöjä pölyttäjille, hyönteisille ja linnuille sekä muille eläimille. Ne soveltuvat erityisen hyvin lohkoille, joiden satopotentiaali on heikompi tai ovat muutoin hankalia tuotantokasvien viljelyssä.

Kasvuston tulee sisältää yli 50 prosenttia heinä- ja nurmirehukasveja, mutta iän myötä se voi kehittyä luontaisesti monilajisemmaksi. Hoitotoimeksi riittää niitto vähintään joka toinen vuosi. On kuitenkin hyvä huomioida, että luonnonhoitonurmelle ei makseta luomukasvikorvausta, vaikka lohko olisi mukana luomusitoumuksessa, mikä pienentää kertyvää tukipottia. Luomukotieläinkorotuksen nämä nurmet saavat, mikäli luomueläimiä riittää vähintään 0,5 ey/ha.

Viherkesanto vaihtoehto kierron ulkopuolisille lohkoille

Viherkesanto on käytännöllinen vaihtoehto tilanteissa, joissa pelto halutaan pitää aktiivisessa kasvukunnossa ilman varsinaista tuotantokasvia. Kasvusto koostuu pääasiassa heinä- ja nurmirehukasveista, ja se on niitettävä tai laidunnettava vuosittain. Sadon korjaaminen pois lohkolta on sallittua, mutta ei välttämätöntä.

Viherkesanto soveltuu esimerkiksi viljelykierron tasaajaksi, rikkakasvien hallintaan tai tilanteisiin, joissa markkinatilanne tai työvoimaresurssit puoltavat välivuoden pitämistä peltoviljelyssä. Pahoissa rikkakasvitilanteissa tai jos lohkolla on tehtävä suurempia peruskunnostustöitä, kannattaa harkita lohkon ilmoittamista avokesannoksi. Kesanto saa luomukorvauksen, mutta sille ei makseta ympäristökorvausta. Mikäli kesantojen osuus ylittää 25% sitoumusalasta, leikkaantuu myös osa luomu- ja luonnonhaittakorvauksesta.

Suojavyöhykkeet suojaavat vesistöjä

Vesistöjen, kosteikkojen ja pohjavesialueiden läheisyydessä suojavyöhykkeet ovat tärkeä osa vastuullista viljelyä. Monivuotinen nurmikasvusto vähentää ravinnehuuhtoumia, sitoo maata paikalleen ja ehkäisee eroosiota. Suojavyöhykkeet tarjoavat samalla arvokkaan elinympäristön monille kasvi- ja eläinlajeille sekä parantavat viljelymaiseman ekologista verkostoa. Niiden merkitys korostuu etenkin järvi- ja vesistövaltaisilla alueilla, missä toimenpiteeseen soveltuvia lohkojakin on eniten.

Suojavyöhykkeeltä on korjattava sato pois. Korjuu on tehtävä jokaisen niittokerran jälkeen, pois lukien varhain keväällä tehty puhdistusniitto. Suojavyöhykkeet voi jättää luomusitoumuksen ulkopuolelle niin halutessaan. Vaikka lohkot olisivat sitoumuksessa mukana, ei niille makseta luomukasvintuotannon korvausta. Luomueläintuotannon korvauksen suojavyöhykkeet saavat, mikäli eläintiheys riittää.

Turvepeltojen nurmet vaihtoehtona

Turvemailla nurmiviljelyllä on erityinen asema estämässä tai ainakin vähentämässä niihin varastoituneen hiilen karkaamista. Turvepeltojen nurmi -toimenpiteessä kasvuston on pysyttävä nurmella koko sitoumuskauden ajan, ja sato on korjattava vuosittain. Tavoitteena on vähentää turvemaiden muokkauksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Toimenpiteen voi valita, jos peruslohkon kaikki viljavuustutkimuksen maalajimääritelmät ovat turvetta.

Haasteeksi tässä toimenpiteessä voi luomutuotannossa nousta nurmen laadun säilyttäminen koko sitoumuskauden ajan. Tosin nyt rahoituskauden vaihteen jo häämöttäessä sitoumuskausi voi jäädä hyvinkin lyhyeksi, joten tämä on yksi vaihtoehto muiden joukossa.

Maanparannus- ja saneerauskasvit korjaavat pellon ongelmia

Maanparannus- ja saneerauskasveille ei ole niittovelvoitetta, vaikka kasvuston sadon saakin halutessaan korjata. Näiden kasvien tärkein tehtävä on parantaa maan rakennetta, lisätä biologista aktiivisuutta sekä vähentää kasvintuhoojaongelmia.

Kasvustossa sallitut kasvit on lueteltu tukiehdoissa ja niihin kuuluvat myös erilaiset apilat. Kasvuston voi perustaa esimerkiksi suojaviljan avulla ja ilmoittaa seuraavat kaksi vuotta maanparannus- ja saneerauskasvustona. Kasvuston kasvilajit kannattaa valita kulloisenkin tarpeen mukaan – tarvitaanko nopeaa rikkakasvien tukahduttajaa, tehokasta typensitojaa, kasvitaudeista puhdistavaa vaiko tiivistynyttä maata muokkaavaa kasvustoa. Lohkolla on mahdollista myös toteuttaa alkukesän kesantoa ja tehdä kylvö vasta kesäkuun lopulla. Mikäli päädytään käyttämään puhtaita palkokasvikasvustoja, edellyttää se huolellista suunnittelua kasvuston lopetuksen yhteydessä, että typen vapautuminen saadaan hallittua.

Monimuotoisuuskasvustot tuovat eloa pelloille

Monimuotoisuuskasvustot ovat ennen kaikkea luonnon hyväksi perustettavia kasvustoja. Niiden siemenseoksille on määritelty tarkat tukiehdot, eikä niittoa yleensä vaadita ennen syksyä. Ne tarjoavat runsaasti ravintoa pölyttäjille sekä suojaa riistalle ja peltolinnuille.

Monimuotoisuuskasvustot eivät ehkä tuota suoranaista taloudellista satoa, mutta niiden ympäristöhyödyt ovat merkittäviä. Samalla ne voivat parantaa koko maatilan ekologista kestävyyttä ja ympäristöimagoa.

Monimuotoisuuskasvustoillekaan ei makseta luomukasvintuotannon korvausta, mutta eläintuotannon korvauksen nekin saavat, mikäli tarvittava eläintiheys täyttyy.

Oikea nurmi oikeaan paikkaan

Luomutilan näkökulmasta tärkein kysymys ei ole, mikä nurmityyppi on paras, vaan mikä nurmityyppi sopii parhaiten kullekin lohkolle ja tilan tavoitteisiin. Rehunurmi tuottaa satoa, viherlannoitusnurmi rakentaa tulevia satoja, luonnonhoitonurmi ja monimuotoisuuskasvustot vahvistavat luonnon monimuotoisuutta, suojavyöhykkeet suojelevat vesistöjä ja turvenurmet edistävät ilmastokestävyyttä.

Mieti siis, mitä kasvustolta haluat ja valitse siemenseoksen sisältö sekä hoitotoimenpiteet sen mukaisesti! Oikea nurmi oikeassa paikassa voi parhaimmillaan parantaa sekä tilan kannattavuutta että peltojen kasvukuntoa vuosiksi eteenpäin.

Erilaisten nurmien tukitasoja luomutilalla käytiin läpi 28.10.2026 pidetyssä Rehunurmen korjuuvaatimus -vaikutukset tilalleni? -webinaarissa, jonka tallenne löytyy YouTubesta. Huomioi kuitenkin, että muutokset ovat vielä mahdollisia ja tilanne kannatta tarkistaa kevään tukihaun yhteydessä.

Luomuasiantuntija Pirkko Tuominen