Hyvä kuivike - miten uusien materiaalien tutkimus voi tukea huoltovarmuutta ja eläinten hyvinvointia?

Turvetuotannon nopea väheneminen energiamurroksen myötä haastaa myös kotimaisten kuivikkeiden saatavuuden. Saatavuuden heikentyessä tulee painetta myös kuiviketurpeen hinnannousulle. Kuivikehuollon turvaaminen on elintärkeää: se on huoltovarmuuskysymys kotimaisen proteiiniomavaraisuuden näkökulmasta, mutta sillä on merkitystä myös eläinten hyvinvoinnin varmistamisessa.   

Millainen on hyvä kuivike? 

 Hyvältä kuivikkeelta vaaditaan melko laaja kirjo ominaisuuksia. Eri eläinlajeilla korostuvat eri kuivikeominaisuudet. Kuivikkeen tulee kirjaimellisesti pitää eläinsuojan alusta kuivana, riittävän hapan materiaali ehkäisee monen haitallisen bakteerin kasvua sekä ammoniakin muodostumista ja täten tukee suoraan eläimen (ja eläimiä hoitavien ihmisten) terveyttä ja hyvinvointia.  

 Eli eläinryhmien erilaiset tuotantotilat haastavat kuivikekehitystä. Kuivikemateriaaleja tulee olemaan jatkossa laajempi kirjo. Broilerituotannossa toimivan materiaalin kehittäminen on haastavinta. Jalkapohjaterveys on monen tekijän summa, josta kuitenkin kuivikkeella on tärkein rooli. Hevostalleilla ja pihatoissa korostuu ilmanlaatu, jotta herkät hengitystiet pysyvät terveinä. Pihatoissa myös turvekuivikepatjan muodostuminen mahdollistaa lämpimän alustan eläimen levolle läpi talven. Kaikkien materiaalien osalta lämpövaikutusta ei synny. Nautojen tuotantotavat ja -tilat eroavat hyvin paljon tuotantosuunnan ja -tilan mukaan. Tällöin myös kuivikkeen käyttömäärät, levitys- ja siivoustekniikat sekä kuivikkeen varastointi, logistiikka ja jälkikäyttö vaativat tilakohtaisia ratkaisuja.  

Ratkaisuja voi löytyä seoksista ja mikrobiologisista ominaisuuksista

Materiaaliseokset ovat yksi erittäin lupaava kehityssuunta kuivikkeille. Seostamista voidaan tehdä turpeen kanssa, jolloin turpeen hyödyt saadaan tuotua myös seosmateriaaliin. Seostamalla voidaan myös korjata kuivikkeen ominaisuuksia: yksi materiaali tuo happamuutta, toinen vedenpidätystä, kolmas ehkä ilmavaa rakennetta. Seoksien osalta tutkimus- ja kehittämistoiminta on kuitenkin vielä suhteellisen alussa. Seosmateriaalien toimivuus, varastoitavuus ja turvallisuus vaativat pitkäjänteistä kenttäkoetoimintaa.   

Turpeen käyttöä kuivikkeena puoltavat sen hyvän vedenpidätyskyvyn ja happamuuden lisäksi bakteerien kasvua hillitsevät ominaisuudet. Eri kuivikemateriaalien mikrobiomista ja sen koostumuksen muutoksista käytön aikana tarvitaan kuitenkin lisää tietoa. Yksi tapa tuottaa tätä tietoa on tutkia kuivikkeista ja kuivikelannasta eristettyä ympäristö-DNA:ta eli eDNA:ta sekvensointimenetelmillä.  

Tutkimustyötä kuivikkeiden turvaamiseksi

Kuivikemateriaalien kehityksessä on käännetty katseet myös kohti erilaisia sivuvirtoja ja kierrätysraaka-aineita. Kehitystyön myötä markkinoille onkin saatu jo uusia lupaavia tuotteita. Vielä ei olla tilanteessa, jossa nykyinen vuosittainen yli miljoonan kuution kuivikemateriaalitarve pystyttäisiin kattamaan kokonaan jollakin muulla kuin turpeella, mutta jokainen uusi tuote ja uuteen materiaaliin perustuva tuote ratkaisee omalta osaltaan myös saatavuushaastetta. Kuivikkeen todellinen hinta muodostuu tilan arjessa. Materiaalin ostohinnan lisäksi tulee pohdittavaksi valitun kuivikeratkaisun tarvittava varastointitila, materiaalin työstäminen ja levitys tilalla sekä kuivikelannan jälkikäyttö.

Turvetuotannon murros on laaja vaikutuksiltaan, eikä uusia käyttökelpoisia ratkaisuja synny käden käänteessä. Tuotekehityksessä lähdetään aluksi liikkeelle erittäin vajavaisin tiedoin. Tutkimuslaitosten projektit ja yritysten tuotekehitys sekä materiaalien pilotointi maatiloilla täydentävät toisiaan. Tulevaisuuden kuivike syntyy vaiheittain, kun lupaava materiaali osoitetaan toimivaksi myös eläinten ja tuottajan arjessa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kuivikemateriaaleja on tutkittu Euroopan unionin osarahoittamassa Turvevapaa ruokaketju -hankkeessa. Turvetta korvaavien materiaalien tutkimus- ja kehitystyö jatkuu yritysten vetovastuulla olevassa Euroopan unionin osarahoittamassa Biomassojen viljely ja kuivike- ja kasvuturvetta korvaavien materiaalien kehittäminen turvetuotannosta poistuvilla alueilla -hankkeessa sekä broilerikuivikkeiden mikrobiomia metagenomiikan avulla selvittävässä projektissa, joka toteutetaan Töysän säästöpankkisäätiön tuella.

Johanna Kivioja, projektipäällikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu 

Lue lisää aiheesta: 

• Kuiviketurpeelle tarvitaan kiireesti kansallinen strategia  

• Ongelmanratkaisua turpeesta ja tiedeyliopistoyhteistyötä 

• Turvetuotannon murros luo mahdollisuuksia uusille kuivikeratkaisuille 

• Kohti uusia kuivike- ja kasvualustamateriaaleja 

Johanna Kivioja