Energiamurroksen hyödyt paikallisiksi yhteisöenergian avulla

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, mikä edellyttää merkittäviä muutoksia energiajärjestelmässä. Maaseudulla energiamurros näkyy uusina energiainvestointeina ja elinkeinorakenteen muutoksina. Etelä-Pohjanmaalla muutos liittyy erityisesti turpeen energiakäytön vähenemiseen sekä tarpeeseen löytää ratkaisuja, jotka tukevat alueen elinvoimaa, työllisyyttä ja huoltovarmuutta.

Kyse ei kuitenkaan ole vain teknologiasta tai ilmastotavoitteista. Energiasiirtymä on myös oikeudenmukaisuuskysymys: kuka hyötyy muutoksesta ja millaiset mahdollisuudet paikallisilla ihmisillä, yrityksillä ja yhteisöillä on osallistua sen toteuttamiseen?

Miten yhteisöenergia voi kasvaa osaksi alueen energiajärjestelmää?

HOKE-hankkeen keskeinen tulos on Etelä-Pohjanmaan yhteisöenergian tiekartta, joka kokoaa yhteen tutkimustietoa alueen uusiutuvan energian mahdollisuuksista, yhteisöllisistä energiaratkaisuista sekä energiasiirtymän vaikutuksista ympäristöön, talouteen ja ihmisten arkeen.

Tiekartta hahmottaa konkreettisen etenemispolun kohti uusiutuvaan energiaan perustuvaa, paikallisesti omistettua energiajärjestelmää. Alkuvaiheessa liikkeelle päästään ratkaisuilla, jotka nojaavat olemassa oleviin resursseihin ja ovat nopeasti toteutettavissa, kuten biokaasuun ja metsäenergiaan. Seuraavassa vaiheessa kokonaisuudet laajenevat hybridimalleiksi, joissa yhdistyvät aurinko- ja tuulivoima sekä energian varastointi. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on älykäs energiajärjestelmä, jossa tuotanto, varastointi ja kulutus toimivat saumattomasti yhteen digitalisaation tukemana.

Yhteistyö ratkaisee

Yhteisöenergia ei synny pelkästään investoinneista tai teknologiasta. HOKE-hankkeen tulokset korostavat, että onnistumisen taustalla ovat ennen kaikkea ihmiset, yhteistyö ja paikallinen aloitteellisuus. Monet yhteisöenergiahankkeet ovat saaneet alkunsa pienen aktiivisen toimijajoukon ideasta ja kasvaneet vähitellen laajemmiksi yhteistyöverkostoiksi.

Luottamus, avoin vuoropuhelu ja mahdollisuus vaikuttaa jo hankkeiden alkuvaiheessa vahvistavat sitoutumista. Onnistumista tukevat myös selkeä työnjako, kuntien mahdollistava rooli, yhteistyö viranomaisten kanssa sekä toimivat rahoitusmallit ja investointituet. Kun paikalliset hyödyt tunnistetaan ja tehdään näkyviksi, myös hankkeiden hyväksyttävyys vahvistuu.

Sääntely ja rahoitus kaipaavat kehittämistä

Yhteisöenergian kehittämisen suurimmat haasteet eivät tällä hetkellä liity teknologiaan tai energiavarojen saatavuuteen. HOKE-hankkeen tulokset osoittavat, että merkittävimmät esteet liittyvät sääntelyyn, markkinarakenteisiin ja rahoitukseen. Erityisesti uusiutuvan sähkön tuotannossa nykyinen toimintaympäristö tekee hajautettujen ja paikallisesti omistettujen ratkaisujen toteuttamisesta usein taloudellisesti haastavaa.

Edelläkävijöistä laajempaan käyttöön

Yhteisöenergia on Suomessa edennyt pitkälti edelläkävijöiden varassa. Yksittäiset energiayhteisöt ja paikalliset hankkeet ovat osoittaneet, että yhteisöllinen energiantuotanto voi toimia käytännössä ja tuoda hyötyjä niin asukkaille kuin alueen toimijoille. Seuraava askel on siirtää nämä kokemukset yksittäisistä esimerkeistä laajempaan käyttöön.

Tämä edellyttää toimintaympäristöä, joka tukee hajautettujen energiayhteisöjen syntymistä ja kasvua. Tarvitaan uusia rahoitus- ja omistusmalleja, neuvontaa sekä alkuvaiheen tukea, jotta hyvät ideat voivat edetä käytännön hankkeiksi. Samalla ratkaisevassa roolissa ovat paikalliset edelläkävijät, jotka tunnistavat mahdollisuuksia, kokoavat yhteistyöverkostoja ja vievät hankkeita eteenpäin. Näiden toimijoiden tukeminen on keskeistä, jotta yksittäisistä onnistuneista hankkeista voi muodostua laajempi osa alueellista energiajärjestelmää.

Yhteisöenergia tarjoaa mahdollisuuden pitää energiamurroksen hyödyt aiempaa vahvemmin paikallisina. Se voi vahvistaa maaseudun elinvoimaa, lisätä paikallista omistajuutta ja luoda uusia mahdollisuuksia asukkaille, yrityksille ja kunnille. Etelä-Pohjanmaalla edellytyksiä tähän on runsaasti. Seuraava askel on muuttaa tunnistettu potentiaali konkreettisiksi hankkeiksi ja käytännön teoiksi.

———–

EU:n osarahoittama HOKE-hanke (Hiilineutraalit, oikeudenmukaiset ja kokonaiskestävät energiayhteisöt Etelä-Pohjanmaalla) yhdisti Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Vaasan yliopiston, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Vaasan ammattikorkeakoulun asiantuntemuksen yhteisen tavoitteen edistämiseksi.

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Luonnonvara ja biotalous ‑tiimissä.

Tämä kirjoitus perustuu alun perin SEAMK verkkolehdessä julkaistuun artikkeliin ”Murroksesta mahdollisuuksiin – kohti yhteisöllistä ja oikeudenmukaista energiasiirtymää”.

Kirsi Spoof-Tuomi