IlmastoAKIS-verkoston webinaari kokosi toimijat yhteen – katse käytännön ratkaisuihin

IlmastoAKIS-verkostoa on alettu rakentaa vuoden 2025 lopusta alkaen kokoamalla yhteen toimijoita ilmasto-osaamisen ja -tiedon ääreltä. Taustalla on selkeä tavoite: varmistaa, että ilmasto-osaaminen ja ajantasainen tieto löytävät tiensä sujuvasti eri toimijoiden välillä – ja ennen kaikkea maatilojen arkeen. Tavoitteena on, että ilmastotoimet olisivat tulevaisuudessa viljelijöille paitsi saavutettavia myös aidosti kannattavia.

AKIS tulee sanoista Agricultural, Knowledge and Innovation Systems – käytännössä kyse on siitä, että tieto liikkuu, yhteistyö toimii ja kaikki hyötyvät.

Verkostotyö sai alkunsa Proagrian toteuttaman ClimateSmartAdvisor-hankkeen toimenpiteistä, mutta mukaan liittyivät nopeasti myös EVECSA-hanke sekä Maaseutuverkosto. Ensimmäinen kohtaaminen järjestettiin Seinäjoella marraskuussa 2025, ja nyt verkosto kokoontui jälleen – tällä kertaa webinaarin äärelle. Linjoille kokoontui noin 30 osallistujaa neuvonnasta, koulutuksesta, tutkimuksesta ja käytännön kentältä. Yhteinen kysymys oli: miten ilmastotieto saadaan paremmin käyttöön arjessa?

Webinaarissa pyrittiin lisäämään ymmärrystä ja mahdollistamaan keskustelu neljästä ajankohtaisesta teemasta sekä tulla tutummiksi toimijoiden välillä. Yksi keskustelun teemoista oli vertaisryhmien vaikuttavuus – ja esimerkkinä neuvonnan vaikuttavuus ja miten sitä voidaan vahvistaa vertaisoppimisen avulla. Tällä hetkellä tieto jää turhan helposti pienen joukon sisälle eikä leviä laajempaan käyttöön. Ratkaisuksi nostettiin esiin kevyet ja joustavat pop-up-vertaisryhmät, joissa viljelijät, neuvojat ja tutkijat kohtaavat tietyn teeman äärellä. Näissä ryhmissä korostuvat käytännönläheisyys, osallistujien oma motivaatio sekä mahdollisuus oppia suoraan toisilta.

Toinen teema liittyi tapahtumiin – erityisesti pellonpiennarpäiviin ja erilaisiin demoihin. Niissä syntyy valtavasti käytännönläheistä tietoa, mutta sen hyödyntäminen jää usein paikalliseksi. Ratkaisuksi ehdotettiin jo olemassa olevien kanavien, kuten Maaseutuverkosto.fi ja AgriHubin, aktiivisempaa käyttöä sekä koottujen sisältöjen, esimerkiksi uutiskirjeiden, kehittämistä. Lisäksi katse kääntyy jo tulevaan: työn alla on myös uusia ratkaisuja, kuten chatbot, joka voisi helpottaa tiedon löytämistä ja hyödyntämistä arjessa.

Keskustelussa oli myös oppimisympäristöjen merkitys ilmasto-osaamisen varmistamiseksi jo oppilaitoksissa. Ilmastoviisas maatalous ei synny pelkästään teoriasta – se rakentuu käytännön kokeiluista, vuorovaikutuksesta ja monipuolisista oppimistilanteista. Esimerkiksi oppilaitosten Living Lab -toiminta sekä erilaiset virtuaaliset ympäristöt tarjoavat uusia ja innostavia tapoja oppia, kokeilla ja jakaa osaamista.

Verkoston rooli nähtiin kokonaisuudessa keskeisenä. Säännölliset kohtaamiset, avoin tiedonvaihto ja hyvien käytäntöjen jakaminen vievät verkostoa kohti aidosti aktiivista ja itseohjautuvaa toimintaa. Samalla korostui käytännönläheisten tapahtumien merkitys – ja niiden kehittäminen yhä tiiviimmässä yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on luoda tapahtumia, jotka todella houkuttelevat mukaan ja tarjoavat osallistujille arvoa. Samalla halutaan ymmärtää paremmin, mikä saa eri toimijat jakamaan tietoa aktiivisesti ja osallistumaan yhteiseen tekemiseen.

Webinaari vahvisti yhden keskeisen oivalluksen: ilmastoälykkään maatalouden edistäminen ei synny yksittäisistä ratkaisuista. Se rakentuu jatkuvasta yhteistyöstä. Kun tieto liikkuu, ihmiset kohtaavat ja kokeiluja viedään käytäntöön, syntyy edellytykset myös laajemmille muutoksille maatilojen arjessa. Työ jatkuu ja seuraavan kerran kokoamme verkostoa koolle syksyllä!

Maria Suomela