Mielikuvista todellisuuteen – nuoret arvostavat lähellä tuotettua ruokaa

Millainen mielikuva luonnonvara-alasta lapsilla ja nuorilla on? Tunnistavatko esimerkiksi peruskoulun loppuvaiheessa olevat nuoret niitä työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti luonnonvara-alaan?

Biotalouskampus Saarijärven Tarvaalassa on kouluttanut uusia osaajia luonnonvara-alalle jo liki 160 vuoden ajan. Jokavuotinen perinne on, että syyskuun 2. perjantaina kampuksen toimintaa ja oppimispolkuja avataan 9. luokan oppilaille. Tänä vuonna tapahtumaan, koululaispäivään, osallistui 240 oppilasta. He tutustuivat Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Poken ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan opiskelumahdollisuuksiin kiertäen toiminnallisia rasteja nykyisten opiskelijoiden luotsaamina.

Safkan jäljillä – ruokaketju tutuksi nuorille -hanke on pian kolmen vuoden ajan kehittänyt oppimateriaaleja kouluille, sekä rakentanut toimintamalleja ruoantuotantoon ja siihen liittyviin ammatteihin tutustumiseen esimerkiksi tilavierailujen muodossa. Koko ruokaketjussa on monia erilaisia toimijoita, joihin tutustuminen avaa nuorten silmiä tunnistamaan alan moninaisia työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia.

Mutta millaiset vierailukohteet voisivat olla kiinnostavia 9.-luokkalaisen mielestä? Biotalouskampuksen koululaispäivään osallistui ryhmä 1. vuoden merkonomiopiskelijoita Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistosta. Heidän tehtävänään oli esitellä liiketoiminnan perustutkinnon opintoja päivän osallistujille. Osan päivästä he käyttivät Safkan jäljillä -hankkeen työpajassa, ideoiden nuoria kiinnostavia vierailukohteita ruokaketjun eri vaiheista.

Työpaja käynnistyi tutustumalla erilaisiin ruokaketjuihin hyödyntäen Ruokatieto Yhdistys ry:n Suomalaiset ruokaketjut -sivuston (https://ruokatieto.fi/ruokatietoa/suomalaiset-ruokaketjut/) mobiiliaineistoja. Opiskelijoiden palautteen mukaan sivusto oli hyödyllinen ja helppo käyttää, ja tarjosi uutta tietoa. Seuraavaksi heidän tehtävänään olikin miettiä pienryhmissä, millaiset vierailukohteet voisivat olla kiinnostavia 9. luokan oppilaille, ja miksi.

Lähellä tuotetun ruoan arvostus näkyi opiskelijoiden ideoinnissa

Viljaketjusta löydettiin useita kohteita, joihin tutustumalla pääsisi näkemään, mitä kaikkea tapahtuu, ennen kuin vilja on esimerkiksi leipänä ruokapöydässä. Opiskelijat hahmottelivat lähituotantoon tutustumisen ketjun viljan tuotantopanoksista viljatilalle, myllyyn ja edelleen leipomoon, eli koko viljaketjun läpinäkyvyys työvaiheineen ja tuotantotapoineen nähtiin mielenkiintoisena.

Kalaketjun pohtiminen innosti Peetun ja Kasperin myös taiteelliseen luovuuteen (artikkelin kuva).

Kalankäsittelylaitokseen tutustuminen auttaisi hahmottamaan, mitä kaikkea kalalle tapahtuu, ennen kuin se päätyy kaupan kalatiskille. Opiskelijat arvioivat hygieniaa ja tuotteiden säilytystä, kuten lämpötila kuljetusten aikana. Safkan jäljillä -hankkeessa on tehty videoita ryhteistyösä ruoantuottajien kanssa. Katso, mitä Järkisärki-yritys Jyväskylän Korpilahdella tekee! https://youtu.be/saiQP02QgN4?si=8AgA1veEjuwOKO0_

Maito- ja lihatilojen kohdalla pohdittiin karjan merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Esimerkiksi lampaita voidaan käyttää ympäristönhoitajina. Eniten keskustelua herätti kuitenkin eläinten hyvinvointi tuotantoketjun eri vaiheissa. Kiinnostaviksi tutustumiskohteiksi tunnistettiinkin maito- ja lihatilat, ja miten esimerkiksi eläinten määrä vaikuttaa tilan käytänteisiin ja arjen työhön, sekä teurastamot ja niiden käytänteet eläinten hyvinvoinnin huomioimisessa. Koko ruokaketjun hahmottamiseksi myös elintarviketehtaaseen tutustuminen nähtiin tärkeänä.

Munaketjuun tutustuminen herätti opiskelijat pohtimaan, mistä he itse haluaisivat kananmunat ostaa. Houkuttelevimmaksi nousi pieni yritys, joka kuljettaa munat tilalta suoraan lähelle asiakkaita omalla jakeluautollaan. Vaivattomimmaksi tunnistettiin kananmunien ostaminen kaupasta muiden ostosten yhteydessä.

Ruokaketjun monivaiheisuus, siihen liittyvien ammattien ja vaadittavan osaamisen monipuolisuus yllätti nuoret. Lähellä tuotetun ruoan arvostus kasvaa, kun ketjun eri vaiheisiin pääsee tutustumaan. Digitaalisten aineistojen avulla saa jonkinlaisen käsityksen, mutta tutustuminen ruokaketjun toimijoihin paikan päällä tapahtuvien vierailujen muodossa antaa syvällisemmän, konkreettisen kuvan.

Safkan jäljillä -hankkeessa on kehitetty toimintamalleja ja oppimateriaaleja ruokaketjuun tutustumisen tueksi. Aineistot tullaan julkaisemaan vuoden 2026 loppupuolella, mutta jo nyt hankkeen verkkosivuilla on paljon tietoa: https://safkanjaljilla.savonia.fi/.

Artikkeli on tuotettu Safkan jäljillä – Ruokaketju tutuksi nuorille –hankkeessa, jonka tavoitteena on lisätä nuorten ymmärrystä ruoantuotannosta ja lähellä tuotetun ruoan merkityksestä. Hanke toimii valtakunnallisesti 1.10.2024–31.3.2027, ja sitä rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö Ruokaviraston kautta. Toteuttajina ovat Savonia ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Koulutuskeskus Brahe.

Annemari Sinikorpi