Miksi Varautuva viljelijä -hanke haluaa tukea rypsin ja rapsin viljelyn lisäämistä Keski-Suomessa?
23.06.2026 10:10 Keski-SuomiSuomen öljy- ja valkuaiskasvien tuotanto ei riitä kattamaan kotimaista kysyntää. Öljy- ja palkokasvien tuotantoa kasvattamalla Suomessa olisi mahdollista päästä 75 prosentin omavaraisuuteen valkuaisrehuntuotannossa. Luken selvityksen mukaan tämä voisi tapahtua vuonna 2040. Nordic Soyan mukaan täysi omavaraisuus rypsirouheen osalta tarkoittaisi noin 200 000 hehtaarin rypsin ja rapsin viljelyalaa. Vuonna 2025 rypsiä viljeltiin 45 200 ha ja rapsia 11 100 ha, Keski-Suomessa rypsin viljelyala oli 1000 ha ja rapsia ei viljelty käytännössä laisinkaan. Tällä tuotannolla omavaraisuuteen on vielä matkaa.
Kokonaisvalkuaisesta suurin osa tuotetaan kotimaassa ja se on nurmipohjaista. Täydennysvalkuaisrehussa kyse on oikeanlaisesta aminohappokoostumuksesta, jota ei voi korvata nurmesta saatavalla valkuaisella. Yksimahaiset ovat riippuvaisia valkuaisen laadusta ja esimerkiksi broilereille kävisi rapsista tai rypsistä tehty rouhe. Lypsylehmillä rypsirouhe taas toimii tuotosta nostattavana ja maidon pitoisuuksia parantavana nurmisäilörehun valkuaislisänä. Rypsin ja rapsin viljelyn lisäämisellä kotimaassa, saataisiin ulkomailta tuotava, lehmien ruokinnassa käytettävä rapsirouhe ja broilereiden soijarouhe korvattua.
Valkuaisomavaraisuuden lisäämisen rajoitteena ei ole pelkästään viljelyala, vaan typen saatavuus ja se, kuinka tehokkaasti typpi saadaan hyödynnettyä. Typen tuotanto perustuu tuontiraaka-aineisiin. Typpilannoitteiden ensisijainen lähtöaine, ammoniakki, on kokonaan tuontihyödyke, jota tuodaan esimerkiksi Euroopasta sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikasta. Sitä tuodaan myös Venäjältä. Kun kierrätettyjä ravinteita otetaan täysimääräisesti käyttöön, kotimainen typpiravinteiden omavaraisuus nousee noin 35 prosenttiin. Silti teollisesti valmistettu epäorgaaninen typpi on edelleen välttämätön, jotta kotimainen ruuantuotanto voi jatkua ilman häiriöitä.
Typpilannoitteiden omavaraisuusastetta olisi mahdollista nostaa tuottamalla typpilannoitteita vedystä. Tähän mennessä se on ollut niin kallista, että maakaasusta ja ammoniakista tehty lannoite on ollut taloudellisesti kannattavampaa. Green North Energy -yritys on kuitenkin nyt rakentamassa Naantaliin ja suunnittelemassa Kemiin ja Poriin tuotantolaitoksia, jotka tekisivät uusiutuvasta sähköstä vetyä, joka jalostettaisiin ammoniakiksi. Naantalin laitos on jo pitkällä ja luo toivoa, että tuontiammoniakista olisi mahdollista päästä vielä joskus eroon. Vihreän ammoniakin tuotannon kasvuun saattaa kuitenkin mennä vuosikymmeniä. Ehkä siihen mennessä rypsin ja rapsin viljely on lisääntynyt Suomessa merkittävästi ja valkuaisomavaraisuus toteutuu vihdoin. Tätä tulevaisuusnäkymää ajatellen Varautuva viljelijä -hanke haluaa kannustaa keskisuomalaisia viljelijöitä valkuais- ja öljykasvien viljelyyn.
Rypsin ja rapsin viljelyyn kannustavat myös Keski-Suomen pienempi tauti- ja tuholaispaine verrattuna perinteisiin öljykasvien viljelyalueisiin sekä taloudelliset syyt. Vähäisen viljelyn takia öljykasveista maksetaan parempaa hintaa kuin viljoista. Tuottajahintakerroin leipävehnään nähden on ollut yli kaksinkertainen useamman vuoden ajan ja rehuviljaan vielä enemmän. Öljy on rouhetta arvokkaampaa, joten taloudellisesta näkökulmasta viljelijän kannattaa valita lajikkeita, joiden öljypitoisuus on korkea. Tällöin laatuhyvitykset korottavat sadosta maksettavaa korvausta.
Öljykasvit käyvät myös monipuolistamaan viljelykiertoa. Esimerkiksi karjatiloilla syysrypsi sopisi hyvin kylvettäväksi toisen nurmisadon jälkeen ennen elokuun puoliväliä. Se olisi etu verrattuna kasvinviljelytiloihin, jotka kylvävät rypsin syysviljojen jälkeen. Tuolloin rypsin kylvöjen aikataulusta ollaan jo hieman jäljessä. Monipuolinen viljelykierto parantaa maan kasvukuntoa ja lisää satoa, ehkäisee kasvitautien ja tuholaisten lisääntymistä sekä helpottaa rikkakasvien hallintaa. Syyskasvien viljely pitää pellot kasvipeitteisinä talven yli, mikä auttaa pellon vesitalouden hallintaan ja hiilensidontaan.
Aura Kässi-Sekki, Taru Vänskä
