Puuenergia pelastaa näillä pakkasilla

EU:n osarahoittama TULIMYRSKY-hanke järjesti Kurikan hotellilla maatilojen varautumistilaisuuden 12.2.2026. Myös Etelä-Pohjanmaan Elinvoimakeskus ja EU:n maaseuturahasto rahoittavat tätä hanketta.

Etelä-Pohjanmaan energiatoimiston johtajan, Matti Alakoskelan esitelmän perään Kurikan tilaisuudessa kysyttiin tuulivoimasta. Miksi näillä pakkasilla tuulivoimalat eivät toimi ja pörssisähkön hinta on pilvissä? En kuitenkaan uskaltanut tilaisuudessa ääneen kysyä, voiko vihollinen tuhota drooneilla isoja tuulivoimaloita?

Toisaalla ennen Ukrainan sotaa eläköitynyt Vaasan yliopiston tutkija ihmetteli kerran, miksi me käytämme vanhakantaista puuta ja turvetta. Miksi me emme käytä modernia biokaasua? Tutkija ehkä toivoi lisää rahaa biokaasututkimuksilleen?

Perinteiset, toimivat ratkaisut tahtovat unohtua innovaatioekosysteemeissä

Kurikan tilaisuudessa oli esillä myös Jalasjärvellä toimivan Ala-Marttilan tilan lämpöä ja sähköä tuottava biokaasulaitos, mikä on osoitus onnistuneesta innovaatiosta. Energiatuotannon sivutuotteena saatava peltolannoite tukee tilan huoltovarmuutta ja tuotantopanosten omavaraisuutta, kun perinteiset väkilannoitteet maksavat maltaita.

Uusien innovaatioiden myötä tahtovat perusasiat kumminkin unohtua. Metsissä puuta riittää. Talousmetsien puu on toiminut ja toimii kotimaisena, huoltovarmana polttoaineena maatiloilla. Pienpuuhake turvaa ruoantuotannon huoltovarmuutta. Puunpoltto maatiloilla, armeijan puolijoukkueteltoissa tai pakolaisleireillä on oiva esimerkki hajautetusta energiantuotannosta.

Mutta uusia innovaatioita tarvitaan puuenergiankin sektorilla. Seinäjoen ammattikorkeakoulu koordinoi parhaillaan EU:n osarahoittamaa EIP CHP -hanketta. Veljekset Ala-Talkkari Oy, Suomen metsäkeskus, PiPu Ky sekä Rantalan, Katteluksen ja Kankaan broileritilat kehittävät hankkeessa sekä lämpöä että sähköä tuottavaa maatilamittakaavan lämpökattilaa. EU:n maaseuturahasto, Etelä-Pohjanmaan Elinvoimakeskus sekä yksityiset tahot rahoittavat myös tätä hanketta.

Polttopuu pelasti sota-aikana

Puu toimi energianlähteenä viime sotiemme aikana. Sotavuosina metsänhoitaja ja Metsäntutkimuslaitoksen professorinakin toiminut N.A. Osara oli kansanhuoltoministerinä ja maatalousministerinä Edwin Linkomiehen hallituksessa.

Tälläkin hetkellä päivityksessä oleva valmiuslaki tuntee puun haltuunoton mahdollisissa poikkeusoloissa. Käytännössä Suomen metsäkeskus johtaa jo nykylainkin mukaan käytännön operaatioita, kun puuta tarvitaan poikkeusoloissa yhteiskunnan ja Puolustusvoimien käyttöön.

Puuta ja turvetta palaa näillä pakkasilla

Kun puun ja hakkeen tuonti Venäjältä Suomeen romahti Ukrainan sodan myötä, kotimaisen puun kysyntä kasvoi voimakkaasti ja hinnat lähtivät jyrkkään nousuun.

Nyt kun energiapuuvarastot täyttyivät viime vuonna, niin Luonnonvarakeskuksen mukaan energiapuun kauppamäärät laskivat vuodessa 53 % verrattaessa vuosien 2024 ja 2025 välistä 3. kvartaalin tilannetta.

Kun energiapuuvarastot vähitellen hupenevat, niin markkinatilanne normalisoituu vähitellen. Tammi-helmikuun 2026 kova pakkaskausi on nopeuttanut varastojen kulumista suurilla voimalaitoksilla.

Mutta palataan alkuun eli Kurikan tilaisuudessa esitettyyn kysymykseen. Kun ei tuule, ei tuulesta voi temmata energiaa. Riskienhallinnan kannalta tarvitaan kuitenkin kaikkia energian tuotantomuotoja. Ala-Marttilan tilallakin on edelleen myös hakelämpökeskus. Hakkeella tuotettu lämpöenergia on tärkeää viljankuivauksessa.

Kuva: Hakelämmitys on maatiloilla tärkeää näillä lakeuksilla ja näillä pakkasilla. (Risto Lauhanen).

Risto Lauhanen, erityisasiantuntija TKI Seinäjoen ammattikorkeakoulu