Vaikuttavuuskysely paljasti mikä saa metsänomistajat innostumaan toimimaan

Miten hankkeen vaikuttavuus näkyy metsänomistajien arjessa? Tätä kysymystä lähdettiin selvittämään Potkua Kainuun metsiin -hankkeessa keväällä 2026 toteutetulla osallistujakyselyllä. Tulokset ovat rohkaisevia: lähes kaikki vastaajat kokivat kiinnostuksensa lisääntyneen vähintään yhteen hankkeen tapahtumissa käsiteltyyn teemaan.

Suomen metsäkeskuksen toteuttamassa Euroopan maaseuturahaston rahoittamassa Potkua Kainuun metsiin -hankkeessa on keväästä 2024 lähtien järjestetty tapahtumia metsänhoidosta, luonnonhoidosta sekä metsäomaisuuden hallinnasta. Hankkeen vaikuttavuuskyselyyn vastasi 160 hankkeen toimintaan osallistunutta metsänomistajaa.

Tässä kyselyssä tarkasteltiin sitä, ovatko osallistujien kiinnostuksen kohteet, tiedontarpeet ja käytännön toiminta muuttuneet hankkeen ansiosta. Tulokset tarjoavat hyödyllisiä havaintoja myös muille maaseudun kehittämishankkeille.

Luonto- ja riistateemat kiinnostavat yhä enemmän

Kyselyn perusteella hankkeen vahvin vaikutus näkyi osallistujien kasvaneena kiinnostuksena luonnon monimuotoisuuteen liittyviä aiheita kohtaan. Luonto- ja riistateemat olivat selvästi eniten kiinnostusta lisännyt kokonaisuus. Myös sekametsien kasvatus, metsätuhoihin varautuminen sekä metsän rakenteellisen monimuotoisuuden ylläpitäminen nousivat vahvasti esiin.

Tulos kertoo laajemmasta muutoksesta metsänomistajien ajattelussa. Perinteisen puuntuotannon rinnalla korostuvat entistä vahvemmin luonnonhoito, riskienhallinta ja metsien monikäyttö. Hankkeilla voidaan tukea tätä muutosta tarjoamalla käytännönläheistä tietoa ja esimerkkejä siitä, miten ekologiset tavoitteet voidaan yhdistää metsien aktiiviseen käyttöön.

Samalla kysely paljasti, että metsänomistajilla on edelleen runsaasti koulutustarpeita esimerkiksi metsätuhoihin, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä metsien kasvukunnon ylläpitämiseen liittyen.

Luonnonhoidon taloudelliset kannusteet kiinnostavat

Luonnonhoitoon liittyvissä kysymyksissä näkyi sekä käytännön toimia että kasvavaa tiedon tarvetta. Yli kolmannes vastaajista oli tehnyt luonnonhoitotoimia viimeisen kahden vuoden aikana, ja yli neljännes oli toteuttanut vapaaehtoista suojelua.

Luonnonhoitoon liittyvät tukimuodot, korvaukset ja vaihtoehdot nousivat tärkeimmäksi lisätiedon tarpeeksi metsänomistajien keskuudessa. Myös lainsäädäntöön, sertifiointiin sekä metsänomistajan vastuisiin liittyvä tieto koettiin tärkeäksi.

Metsänomistajat eivät siis tarvitse pelkästään tietoa luonnonhoidon menetelmistä, vaan myös selkeitä vastauksia siihen, mitä vaihtoehtoja heillä on käytettävissään ja miten eri ratkaisut vaikuttavat taloudellisesti. Tämä on tärkeä näkökulma hankkeille, jotka suunnittelevat luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä.

Metsänomistajat pohtivat aktiivisesti omistuksen tulevaisuutta

Kyselyn perusteella myös metsäomaisuuden hallintaan liittyvät teemat ovat ajankohtaisia. Viidennes vastaajista oli tehnyt viime vuosina omistusjärjestelyjä. Vastaajien kiinnostus esimerkiksi sukupolvenvaihdoksiin, perintöasioihin sekä omistuksen selkeyttämiseen lisääntyi hankkeen tapahtumien myötä.

Monille metsänomistajille metsän tulevaisuuden suunnittelu näyttää olevan yhtä tärkeä kysymys kuin metsänhoito. Hankkeessa järjestetyt tapahtumat sukupolvenvaihdoksista, kuolinpesien purkamisesta ja metsäyhtymien hallinnasta vastasivat selvästi olemassa olevaan tarpeeseen.

Tuloksista voi päätellä, että maaseudun kehittämishankkeissa kannattaa huomioida metsänomistuksen elinkaariajattelu aiempaa vahvemmin. Metsään liittyvät päätökset eivät koske pelkästään metsänhoitoa, vaan myös omistusta, verotusta ja sukupolvien välistä siirtymää.

Kohderyhmien erilaiset tarpeet kannattaa tunnistaa

Yksi kyselyn kiinnostavimmista havainnoista oli naisten ja miesten välinen ero kiinnostuksen kohteissa ja koulutustarpeissa. Naisilla kiinnostus lisääntyi erityisesti luonnon monimuotoisuuteen, ilmastonmuutokseen ja muihin ekologisiin kysymyksiin liittyvissä teemoissa. Miesten kiinnostus puolestaan kohdistui enemmän metsätalouden kannattavuuteen ja käytännön metsänhoitotoimiin.

Hanketyössä on tärkeää tuntea kohderyhmänsä. Yksi ja sama viesti ei välttämättä puhuttele kaikkia osallistujia samalla tavalla. Esimerkiksi erilaiset metsänomistajaryhmät tulee huomioida tulevien koulutusten, viestinnän ja tapahtumien suunnittelussa.

Vaikuttavuus syntyy tiedon muuttumisesta toiminnaksi

Potkua Kainuun metsiin -hankkeen kyselyn keskeinen viesti on, että hyvin kohdennettu ja käytännönläheinen neuvonta voi vaikuttaa osallistujien kiinnostukseen, osaamiseen ja päätöksentekoon. Kun lähes kaikki vastaajat kokivat kiinnostuksensa lisääntyneen ainakin yhteen hankkeessa käsiteltyyn teemaan, voidaan puhua aidosta vaikuttavuudesta. Kiinnostuksen lisääntyminen voi näkyä myös lisätiedontarpeena, kun asiaan halutaan perehtyä lisää. Aitoa vaikuttavuutta hankkeen toimille saadaan silloin, kun tiedon ja kiinnostuksen lisääntyminen johtaa toimintatapojen muutokseen.

Kyselyn tuloksista laadittu raportti

Minna Hassinen, metsänhoidon asiantuntija