Valikoiva puinti – työkalu satovaihtelun hallintaan ja laadun optimointiin

Valikoiva puinti – työkalu satovaihtelun hallintaan ja laadun optimointiin

Kasvukauden viljelytoimenpiteiden keskeisenä tavoitteena on varmistaa peltolohkon tasainen satotaso, halutut sadon laatuominaisuudet sekä mahdollistaa optimaalinen korjuuajankohta. Käytännössä nämä tavoitteet kohtaavat monenlaisia haasteita: maalajien vaihtelut, korkeuserot, salaojituksen toimivuus, reuna-alueiden vaikutukset, sadekuurot, tuulenpuuskat ja viljelytoimenpiteiden päällekkäisyydet aiheuttavat kasvustossa vaihtelua, joka korostuu varsinkin haasteellisina kasvukausina. Näissä tilanteissa valikoiva puinti voi tarjota viljelijälle keinon hallita vaihtelua ja parantaa sadon taloudellista arvoa.

Valikoivalla puinnilla tarkoitetaan käytännössä sitä, että viljelijä pui korjuukelpoisesta kasvustosta vain osan, joka yleensä määräytyy maatilan eräkuivurin koon mukaan. Jos kasvustossa on havaittavissa merkittävää vaihtelua esimerkiksi tuleentumisessa tai kosteuspitoisuudessa ovat viljelijät perinteisen rintamapuinnin sijaan toteuttaneet puintejaan siten, että esim. jälkiversontaa sisältävät tai lakoontuneet alueet jätetään aluksi puimatta. Tällä tavoin he ovat voineet alentaa kuivauskustannuksiaan ja lyhentää kuivausaikaa sekä tasoittaa sadon laatua. Mutta samalla puinti- ja kuljetuskaluston siirroista on syntynyt enemmän logistisia kustannuksia, joten hyötyjen ja haittojen yhteisarviointi on tilanne- ja tilatasolla olennaista.

Esimerkiksi 10 hehtaarin kaurapeltolohkolla, jonka satotavoite on 5000 kg/ha ja minimitavoitehinta 180 €/t, myyntitulot olisivat 9000 €. Jos kauran hinta nousisi 200 €/t, lisätuloa syntyisi 1000 €. Vaihtoehtoisesti saman lisätulon voisi saavuttaa 5556 kg/ha keskisadolla tai alentamalla valikoivan puinnin avulla puintikosteutta 24 %:sta 19,6 %:iin, jolloin kuivauskustannukset pienenisivät. Jos runsasmultaisella alueella puintikosteus on 24 % ja satoennuste 6500 kg/ha, multavassa keskiosassa 20 % ja 5500 kg/ha, ja vähämultaisessa loppuosassa 18 % ja 5200 kg/ha, puintijärjestys ja kuivauksen ajoitus voivat vaikuttaa merkittävästi kustannuksiin. Kuivurin teho määrittää, kuinka monta erää ja missä järjestyksessä ehditään kuivata ennen sateita.

Tavoitteellinen satotaso ja sadon laatu ovat erityisen merkityksellisiä, kun viljakauppiaiden kanssa on tehty ennakkosopimuksia tietyn laatuisen viljaerän toimittamisesta. Myös maatilojen välinen yhteistyö tasalaatuisen viljaerän kokoamiseksi edellyttää tarkkaa laadunhallintaa. Kasvukauden loppuvaiheessa viljelijän on arvioitava, kuinka hyvin viljelytoimenpiteet ovat onnistuneet tavoitteissaan. Maalajien ja ojitusjärjestelyjen vaikutukset, sääilmiöt ja viljelytoimenpiteiden poikkeamat aiheuttavat kasvustoon vaihtelua, joka on ennakoitava ennen sadonkorjuun aloittamista.

Sadon laatutekijät, kuten mm. DON-pitoisuus, hehtolitrapaino ja jyväkoko, vaikuttavat suoraan myyntihintaan. Näiden tekijöiden vaihtelun ennakoiminen ennen puintipäätöksiä ovat tulevaisuudessa osa viljelijän kriittistä tietoa. Viljojen kasvuvaiheisiin ja sadon laatuun liittyvä data, kuten esim. punahomeen esiintyminen tietyissä peltolohkon osissa sopivissa sääolosuhteissa, muodostaa perustan viljelijän tiedolla johtamiselle ja tilakohtaiselle riskiarvioineille. Tähän on toki vielä useiden kasvukausien matka, koska päätöksenteon pohjaksi tarvitaan useiden kasvukausien dataa.

Sadon tavoitteellinen laatu ja määrä vaativat meitä pohtimaan uudestaan, mitä tietoa maatilan datasta on tuotettava viljelijälle kasvukauden eri vaiheissa tuloksellisten päätöksien pohjaksi.

Finnish Future Farm – Tiedolla johtaminen 

Datapellon uudisraivaajat – viljakaupan uudistaminen yhteisöllisellä datalla.

Jyrki Kataja