Voima syntyy yhteistyöstä!

Voima syntyy yhteistyöstä!

Suomalaisista sanotaan joskus, että maksamme mieluummin satasen kuin annamme naapurin saada viisikymppiä. Entä jos kääntäisimme ajatuksen toisin päin: mitä kaikkea voisimme saada aikaan, jos naapurin onnistuminen hyödyttäisi samalla koko yhteisöä? Arvostettu yhteisön jäsen ei välttämättä ole se, joka tekee eniten yksin, vaan se, joka auttaa muitakin onnistumaan.

Tässä ajassa moni kaipaa vastakkainasettelun sijaan yhteisöllisyyttä ja yhteen hiileen puhaltamista. Useimmilla ihmisillä on halu toimia yhteiseksi hyväksi ja osallistua merkitykselliseen tekemiseen, joka hyödyttää omaa aluetta. Maaseudulla on perinteisesti totuttu talkoisiin ja järjestämään asioita omin voimin. Millaisia yhdessä tekemisen mahdollisuuksia syntyisi, jos mukaan otettaisiin myös ympäristö ja maatalous?

Jos haluaa vaikuttaa, yksi matalan kynnyksen teko on vaikuttaa omilla valinnoilla. Ostaako suuren kaupungin hypermarketista ulkomaisen hunajapurkin vai ostaako sen paikalliselta tuottajalta? Suurempia toimenpiteitä voisi olla kartoittaa alueelta joutomaita ja perustaa yhteisöpuutarha tai kukkaniitty. Suoria, taloudellisiakin hyötyjä voidaan saavuttaa esimerkiksi pitäjän yhteisellä aurinkopaneelikentällä, jossa voi työpäivän aikana vaikka ladata autoa. Voisiko kyläyhdistyksellä olla hiiletin, jolla voisi tuottaa biohiiltä? Myös ihmisten osaaminen on paikallinen resurssi. Yksi tuntee koneet, toinen osaa järjestää tapahtumia, kolmas hallitsee viestinnän ja neljäs tietää, mistä toimintaan voisi hakea rahoitusta. Kun erilaiset taidot saadaan näkyviksi, osallistuminen ei edellytä maan, metsän tai koneiden omistamista.

Maatilojen välinen yhteistyö alkaa olla miltei elinehto, mutta voisiko yhteistyötä tehdäkin laajemmalla sektorilla? Hevostallien usein ongelmaksi muodostuvan lannan voisi käsitellä käytettäväksi pelloilla ja viherrakentamisessa. Olisiko alueen viljelijällä jokin pieni, ei niin helposti viljeltävä peltoalue, jonka viljely ei olekaan niin järkevää ja jonka voisi muuttaa kukkapelloksi ilahduttamaan asukkaita ja pölyttäjiä? Löytyisikö vastavuoroisesti kyläläisistä kitkemisapua? Löytyisikö jostain kosteikkoja, jotka voisi kunnostaa ja näin lisätä luonnon monimuotoisuuta ja samalla mahdollisesti retkeily tai metsästysmahdollisuuksia.

Tällaisia mahdollisuuksia tutkitaan ja niihin herätellään AgroYhteys -hankkeessa. Hankkeen pilottikylät sijaitsevat Pielavedellä ja Riistavedellä, mutta tietoa on saatavissa ympäri Suomea. Agroekologia, vaikka onkin sanana melko hankala, on käsitteenä sellainen, että se pyrkii yhteiseen hyvään, lisäämään niin ekologista, sosiaalista kuin taloudellistakin hyvinvointia. Aina vaikutukset eivät ole nopeita ja joskus ne vaativat alkupanoksen, mutta varsin usein panokseksi riittää myös aika ja halu tehdä yhteiseksi hyväksi. Olisitko se juuri sinä, jonka ansiosta jotain uutta ja hyvää lähtisi liikkeelle teidän kylällänne?

Artikkelin lähteenä on käytetty AgroYhteys-hankkeen webinaaria ”Mitä agroekologia on? Agroekologian perusteet”, joka järjestettiin 8.10.2026. Webinaarin tallenne ja hankkeen muut materiaalit ovat saatavilla hankkeen verkkosivuilla sekä ProAgria Itä-Suomen YouTube-kanavalla. AgroYhteys on EU:n osarahoittama hanke, joka on saanut maaseuturahoitusta.

Hertta Mikkonen