Yritystuet uudistavat maaseudun elinvoimaa
03.09.2025 10:17Maaseuturahastosta myönnettävien yritystukien tavoitteena on edistää maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Yritystukien avulla vahvistetaan maaseudun yritystoimintaa, edistetään kestävää kehitystä, tuetaan investointeja ja innovaatiota, luodaan työpaikkoja sekä parannetaan alueellista kilpailukykyä.
Yritystuet ohjautuvat paikallisten kehittämisstrategioiden (Leader-ryhmät) ja alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelma (ELY) mukaisesti ja tuottavat mitattavaa vaikuttavuutta ja lisäarvoa paikallisesti ja alueellisesti.
Mahdollisuuksia mikro- ja pk-yrityksille – maaseuturahaston yritystuilla askelia kohti kasvua
Ohjelmakauden 2023–2027 puolivälissä Etelä-Pohjanmaan alueen Leader-ryhmät: Aisapari, Kuudestaan, Liiveri ja Suupohja ovat vastaanottaneet yli 500 yritysrahoitushakemusta. Kokonaisrahoituksen osalta, sisältäen julkisen tuen ja yksityisen rahoituksen, puhutaan lähes 6 miljoonan euron yrityshankkeista (tilannekatsaus 06/2025).
Leader-ryhmiin saapuneet hakemukset ovat yritysten investointitukia ja ns. pientukia, joita yrittäjät tai yrittäjäksi aikovat voivat hakea yritystoiminnan kokeiluun, aloittamiseen tai kehittämiseen. Leader-yritystuet tarjoavatkin joustavia ja kohdennettuja tukimuotoja eri yrittäjyyden vaiheisiin.
Hakemuksista on hyväksytty rahoitettavaksi 327 kappaletta. Niihin myönnetty julkinen tuki on reilut 2,2 miljoonaa euroa. Eri yritysrahoitusmuotojen välillä ne jakaantuvat seuraavasti:
Leader-ryhmien eniten rahoittamat toimialat ovat palvelut, metalliteollisuus, terveys- ja liikuntapalvelut sekä matkailu.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on ohjelmakauden puolivälissä rahoittanut yritystukia 81 kappaletta. Myönnetty rahoitus on yhteensä 6,1 milj. euroa ja yritysten kokonaisinvestoinnit 18,5 milj. euroa. Rahoitetuimmat toimialat ovat metalliteollisuus, puunjalostus, elintarviketeollisuus ja energiapuu.
Yritystuet maaseudun elinvoiman moottorina – katsaus edellisen ohjelmakauden yritystukivaikutuksiin
Luken ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä tekemästä Aluetalous- ja työllisyysvaikutusten arviointi -tutkimuksesta (Olli Lehtonen, Max Stranden, Hilkka Voutilainen ja Minna Väre 2025) käy ilmi, että vuosien 2015–2022 aikana maaseudun yritysrahoituksella on ollut merkittäviä vaikutuksia koko Suomen tasolla.
Tutkimuksesta käy ilmi, että maaseutuohjelman rahoitus suuntautuu nimenomaisesti pienyrityksille, ja työpaikoista suurin osa syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yritysrahoi-tusta saaneet yritykset menestyivät paremmin kuin vertailuyritykset lähes kaikilla tarkastelluilla mittareilla – erityisesti liikevaihdon, arvonlisäyksen, työpaikkojen määrän ja käyttökatteen osalta.
Tutkimuksen mukaan yritystuet kohdentuivat monipuolisesti eri toimialoille, vaikkakin eniten yritysrahoitusta myönnettiin teollisuuden alalle. Myönnettyjen yritystukien politiikkavaikutus oli yli 5.000 työpaikkaa. Nämä ovat on syntynyt tai säilyneet tukien seurauksena, ja tämä vaikutus on tunnistettu osana politiikan arviointia.
Tutkimus osoittaa myös, että mitä enemmän julkista tukea maakuntaan on kohdentunut, sitä suuremmat ovat tuettujen yritysten tuottamat kokonaisvaikutukset maakunnan aluetaloudessa.
Yritysrahoitukseen myönnetty julkinen tuki vuosina 2015–2022 oli Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella luokassa 41–50 miljoonaa euroa (201–300 €/asukas). Samassa luokassa muista ELY-keskusalueista olivat Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Varsinais-Suomi.
Maaseuturahastosta myönnettävillä yritystuilla on siis paikkansa myös tulevaisuudessa. Ne tasaavat alueellista eriarvoisuutta, lisäävät osallisuutta ja vaikuttavat erityisesti matalasuhdanteissa ja heikommilla alueilla.
