Valkoposkihanhia omalla pellolla – tiedätkö mahdollisuutesi satovahinkojen korvaamiseen?

Valkoposkihanhet pysähtyvät kevät- ja syysmuuttomatkoillaan lepäämään ja ruokailemaan yhä laajemmalle alueelle Itä-Suomessa. Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Karjalassa peltojen kasvustotuhot ovat jo kovin tuttu näky, mutta nyt linnut hakeutuvat yhä useammin myös Pohjois-Savon ja Etelä-Savon viljelysmaille. Jos rauhoitettujen hanhien aiheuttamien satovahinkojen korvaus on sinulle vielä vieras asia, on hyvä hetki tutustua kahteen korvausjärjestelmään, joita viljelijän on mahdollisuus käyttää.

Raulako voi korvata äkillisiä satovahinkoja

Voit hakea korvausta Raulako-lain kautta, jos rauhoitettu lintu, kuten valkoposkihanhi, aiheuttaa satovahinkoja, ja peltolohkollesi ei ole haettu lintupeltotoimenpidettä. Ympäristöhallinnon Raulako-korvaus perustuu lakiin rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta (finlex.fi). Korvauksia haetaan Itä-Suomen elinvoimakeskukselta.

Mitä teen, jos havaitsen pellolla vahinkoja?

1. Vahingon havaitseminen pellolla
2. Vahinkoilmoitus elinvoimakeskukselle viivytyksettä
3. Vahingon toteaminen ja arviointi
4. Korvaushakemus
5. Korvauspäätös

Tee vahinkoilmoitus heti, kun havaitset vahingon pellolla. Ilmoitus tehdään sähköisesti aluehallinnon asiointipalvelussa (sahkoinenasiointi.ahtp.fi). Älä odottele ilmoituksen kanssa, koska myöhässä tehtyyn ilmoitukseen ei voi enää luotettavasti arvioida vahingon laajuutta.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on käytävä paikan päällä toteamassa vahinko. Vahingon toteamisen jälkeen voit tehdä korvaushakemuksen. Muista ettei pelkkä vahinkoilmoitus riitä, vaan sinun tulee itse hakea vielä korvausta. Katso tarkemmin, miten vahinkoilmoitus ja korvaushakemus tehdään asiointipalvelussa (youtube.com).

Vahinkokorvaus lasketaan vahinkopinta-alan, Ruokaviraston normisadon ja yksikköhintojen sekä vahinkoasteen perusteella. Nurmille maksetaan myös välttämättömät täydennyskylvön työ- ja materiaalikustannukset. Korvauksia maksetaan vain viranomaisen toteamista vahingoista.

Huomaa myös, että Raulako koskee ainoastaan luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja lintuja. Riistahanhien, kuten kanadanhanhien, merihanhien ja metsähanhien tekemiä vahinkoja ei korvata tätä kautta.

Lintupelto varautuu lintuihin ennakoivasti

Ympäristökorvauksen lintupeltotoimenpide on tapa sovittaa viljely ja muuttavien lintujen levähdystarpeet yhteen. Kun ilmoitat lohkoja lintupelloksi kevään tukihakemuksella, varaat ne lintujen käyttöön ja luovut lintujen häirintäoikeudesta näillä peltolohkoilla kyseisen vuoden ajaksi. Vastineeksi on mahdollista saada 600 euron hehtaarikorvaus, jos linnut levähtävät sekä ruokailevat lohkoilla ja siten aiheuttavat vähäistä suuremman vahingon lohkojen kasvustoille.

Toimenpiteen voi ilmoittaa peltolohkoille, jotka Ruokavirasto on tunnistanut paikkatietoaineiston perusteella valkoposkihanhien suosimiksi levähdys- ja ruokailupaikoiksi. Voit tarkistaa oman tilasi lohkojen tilanteen Vipu-palvelun karttatason ”Lintupellot” kautta.

Peltolohkolla tulee viljellä tuotantokasveja tavanomaiseen tapaan, ja tavoitteena on normaali sato. Markkinakelpoisen sadon korjuu on sallittua, vaikka linnut olisivat käyttäneet alaa hyödykseen.

Mitä lintupeltotoimenpide edellyttää?

• Ilmoita peltolohkot kevään tukihakemuksella lintupeltotoimenpiteeseen.
• Älä häiritse tai karkota lohkolla olevia lintuja.
• Dokumentoi lintujen aiheuttamat vahingot Vipu-mobiilisovelluksella.
  • Ota paikkasidonnaiset valokuvat jokaiselta lohkolta erikseen, mieluiten useampia (enintään 10 kpl/lohko).
  • Kuvissa tulee näkyä sekä linnut tai niiden jätökset että kasvuston vauriot.
• Tee syysilmoitus lintupelloista, joilla linnut ovat vierailleet ja lisää kuvat ilmoituksen liitteeksi.
• Hae maksua syysilmoituksella lohkoille, joilla linnut ovat vierailleet ja aiheuttaneet vahinkoja.

Korvauksen edellytyksenä on, että lohkolla voidaan todentaa vähäistä suurempaa lintujen aiheuttamaa parveilu-, ruokailu- tai levähdystoimintaa kasvustossa. Korvaus koskee sekä kevät- että syysmuuton aikaisia vahinkoja.

Lintupeltokorvausta voi hakea enintään 50 prosentille tilan ympäristökorvauskelpoisesta alasta, ja lintupelloksi ilmoitettavan yhtenäisen erillisalan tulee olla vähintään 10 hehtaaria. Ala voi koostua useammasta lähekkäin (alle 2 km etäisyydellä) sijaitsevasta saman viljelijän lohkosta. Erillisalat ja peruslohkot, jotka voit ilmoittaa lintupeltotoimenpiteeseen, on lueteltu Vipu-palvelussa. Näet ne tukihakemusta täyttäessäsi.

Älä hae molempia korvauksia samanaikaisesti samalle peltolohkolle

Lintupeltokorvaus ja Raulako-lain mukainen satovahinkokorvaus eivät voi koskea samaa lohkoa saman vahinkovuoden osalta. Suunnittele siksi hyvissä ajoin ennen tukihakemusta, mitkä lohkot ilmoitat lintupelloiksi ja mitkä jätät mahdollisen Raulako-korvauksen piiriin.

Huomaa erityisesti, että lintupelloilta ei saa karkottaa lintuja, mutta Raulako-korvaus taas edellyttää karkotusyrityksiä. Rauhoitettujen lajien häirintä on luonnonsuojelulain nojalla kiellettyä, mutta voit hakea kiellettyihin toimenpiteisiin poikkeuslupaa Lupa- ja valvontavirastosta.

Lisätietoa

Kuntien maaseutuviranomaiset

• Itä-Suomen kuntien maaseutuviranomaisten yhteystiedot.
• Kaakkois-Suomen kuntien maaseutuviranomaisten yhteystiedot.

Itä-Suomen elinvoimakeskus
Joni Kivimäki (Raulako)
puh. 0295 026 252
lajivahingot.ita-suomi@elinvoimakeskus.fi

Arto Ruuska (Lintupellot)
puh. 0295 026 098
etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi

Hyödyllisiä linkkejä