EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta voi hyödyntää myös maatalouden vesienhallinnan parantamiseen

15.05.2026 14:00Koko Suomi, Valtakunnallinen, Yleinen

Maatilan vesienhallintaa voi parantaa panostamalla peruskuivatukseen, paikalliskuivatukseen ja maan kasvukuntoon. Tässä kirjoituksessa peruskuivatuksella tarkoitetaan laajemman alueen paikalliskuivatuksen vesien johtamista eteenpäin kohti vesistöä, valtaojia tai muita suurempia uomia pitkin. Paikalliskuivatuksella tarkoitetaan pelloilla tehtäviä toimenpiteitä, esimerkiksi salaojitusta tai avo-ojia. Sekä paikallis- että peruskuivatuksen valinnolla voidaan parantaa maan kasvukuntoa ja huomioida tilan ympäristövaikutuksia. Peltomaan kasvukuntoa parantamalla vaikutetaan kasvien kykyyn sietää märkyyttä ja kuivuutta. Siihen voidaan vaikuttaa kasvivalintojen, harkittujen maanmuokkausmenetelmien ja maanparannusaineiden avulla.

Elinvoimakeskuksen ympäristöasiantuntija Eveliina Kiiski kannustaa viljelijöitä hyödyntämään maatalouden vesienhallintaan tarjolla olevaa EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta.
– Rahoituksen avulla viljelijät voivat samaan aikaan parantaa maatilansa kannattavuutta ja vähentää toimintansa ympäristökuormitusta. Rahoitus mahdollistaa viljelijöille käytännöllisiä vesienhallinnan ratkaisuja, joilla voi vähentää uomien kunnossapidon tarvetta. Lisäksi rahoitusta voi saada vesienhallinnan rakenteiden ylläpitoon. Luonnonmukaisten kuivatusratkaisujen hyödyntämisellä voi myös olla merkittävä vaikutus paikallisen luonnon hyvinvoinnin ja maisemapiirteiden säilyttämiseen tai lisäämiseen.

Rahoitusta peruskuivatukseen

Peruskuivatukseen kuuluvia toimenpiteitä ovat muun muassa tulvien hallintaan ja vesienpidättämiseen liittyvät kaksitasouomat ja kosteikkojen rakentaminen tai muut kuivatuksen luonnonmukaistamiseen liittyvät rakenteet. Kaikkiin näihin on haettavissa EU:n maaseuturahoitusta. Kaksitasouomien ja kosteikkojen rakentamiseen on tarjolla ei-tuotannollisten investointien tukea. Kaksitasouoma voi myös sisältyä yhteisojitusinvestointiin, jolloin siihen voi saada maatalouden investointitukea.

Näissä hankkeissa myös suunnittelukustannukset voi laskea osaksi hankkeen kokonaisrahoitusta. Vaihtoehtoisesti luonnonmukaisen vesienhallinnan kartoituksen ja suunnittelun voi tilata Ruokaviraston neuvojarekisteriin hyväksytyltä neuvojalta, jolloin sen hinnasta korvataan 75 euroa/tunti. Aiheen asiantuntijaneuvojia voi etsiä täältä. Myös ympäristösitoumukseen kuuluva ilmasto- ja ympäristösuunnitelma voi parhaimmillaan antaa suuntaviivoja tilan vesienhallinnan kehittämiseen.

– Viljelijän kannattaa hyödyntää suunnitteluavun mahdollisuus, jota on saatavilla luonnonmukaisen vesienhallinnan ratkaisuihin. Näin peltojen vesitalouden tukemiseen on mahdollista löytää pitkäikäisimmät ja monivaikutteisimmat ratkaisut, Kiiski sanoo.

Viime vuosina on herätty peltojen tulva- ja kuivuusongelmien yleistymiseen, jotka tulevat todennäköisesti kasvamaan ilmastonmuutoksen myötä.
– Siksi maatalouden perinteisten ratkaisujen rinnalle pyritään tuomaan voimakkaammin luonnonmukaisia vesienhallinnan ratkaisuja, jotta vesiä voidaan ohjata myös viivytyspaikat ja muut ympäristön taipumukset huomioiden. Ratkaisuilla maatilat voivat varautua myös pitkän aikavälin säävaihteluihin, Eveliina Kiiski kertoo.

Esimerkiksi toistuvasti tulviville pelloille voidaan perustaa kosteikkoratkaisuja. Maatalouden ojauomiin puolestaan pyritään lisäämään ratkaisuja, jotka paikoittain hidastavat vesien virtausnopeuksia ja vähentävät uomaeroosiota. Esimerkiksi ojiin voidaan lisätä luonnonmukaisuutta hidastamaan veden kulkua valuma-alueen latvaosista eteenpäin niin, että vettä pidättyy matkan varrelle tasaisemmin, jolloin uoman alaosassa peltojen tulvimisongelmat tai yläosan kuivuusongelmat vähenevät.

Vesienhallinnan luonnonmukaisista ratkaisuista saa myös vuosittain pinta-alaperusteista ympäristökorvausta, kun viljelijä tekee elinvoimakeskuksen kanssa ympäristösopimuksen. Ympäristösopimus kosteikon hoidosta on ei-tuotannollisen investointituen ehtona. Kosteikkojen hoitosopimus voidaan tehdä kosteikkoalueesta, tulva-alueen tai luonnonmukaistetun uoman tai kaksitasouoman alle jääneestä alasta, tulvatasanteesta tai tulvapellosta ja niiden hoidon kannalta riittävästä reuna-alueesta. Ympäristösopimus voidaan tehdä myös pienten kosteikkojen, pohjapatojen, tulvapeltoalueiden ja suon kaltaiseksi alueeksi entiselle turvepellolle perustettujen kosteikkojen hoidosta.

Luonnonmukaista peruskuivatusta edistäviin investointeihin on saatavissa EU:n maaseuturahoitusta. Toteutuksen jälkeen ylläpitoon voi hakea ympäristökorvausta.

Toimenpide	Tuki perustamisvaiheeseen	Tukimuoto	Ylläpitoon kosteikon hoitosopimus
Kosteikko	Koosta riippuen 8 200–12 000 €/ha	Ei-tuotannollisten investointien tuki	500 €/ha
Entisöitävä tulva-alue	Koosta riippuen 8 200–12 000 €/ha	Ei-tuotannollisten investointien tuki	500 €/ha
Turvepeltojen muuttaminen kosteikoksi tai suon kaltaiseksi alueeksi	Koosta riippuen 8 200–12 000 €/ha	Ei-tuotannollisten investointien tuki	500 €/ha
Kaksitasouoma	21 €/metri	Ei-tuotannollisten investointien tuki	500 €/ha
Uomien luonnonmukaistaminen	21 €/metri	Ei-tuotannollisten investointien tuki	500 €/ha
Pohjakynnykset, ojakatkot tai eroosiosuojaukset	21 €/metri	Ei-tuotannollisten investointien tuki	500 €/ha

Rahoitusta paikalliskuivatukseen

Paikalliskuivatusta kehittämällä peltojen vesitaloutta voidaan pyrkiä säätelemään tasaisemmaksi. Paikalliskuivatukseen on haettavissa EU:n maaseuturahoituksesta maatalouden investointitukea. Sitä voi saada esimerkiksi säätösalaojitukseen, säätökaivoihin ja salaojitukseen. Avustuksen määrä voi olla jopa 40 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

Lisäksi viljelijän on mahdollista hakea ympäristökorvausta happamilla sulfaattimailla tai turvemailla toteutettuun säätösalaojitukseen, altakasteluun tai kuivatusvesien kierrätykseen. Tällöin ympäristökorvauksen lohkokohtaisista toimenpiteistä tulee valita valumavesitoimenpide. Ympäristökorvaus on toimenpiteen mukaan vaihdellen 77–214 euroa/ hehtaari.

Rahoitusta maan kasvukunnon parantamiseen

Maan kasvukunnolla on merkittävä rooli pellon vesitalouden ylläpitämisessä. Maan kasvukuntoa voivat parantaa esimerkiksi erilaiset nurmet, monimuotoisuuskasvit, talviaikainen kasvipeitteisyys, kerääjäkasvit, saneeraus- ja maanparannuskasvit, lannan levittämiseen liittyvät parannukset, viljelykierron monipuolistaminen ja maanparannusaineet.

Esimerkiksi viljelykierron monipuolistaminen kuuluu EU:n maatalousrahoituksen ehdollisuuteen, mutta lannan levityksestä ja maanparannusaineiden käytöstä voi saada lisäksi ympäristökorvausta, jos on valinnut kiertotalouden edistämisen ympäristökorvauksen lohkokohtaiseksi toimenpiteeksi.

Maan kasvukuntoa pystyy parantamaan myös kipsin avulla. Maksutonta kipsinlevitystä voi hakea elinvoimakeskuksesta ympäristöministeriön Ahti-ohjelman kautta.

Maan kasvukuntoa tukeviin toimenpiteisiin voi hakea ympäristökorvausta ja ekojärjestelmätukea:

Toimenpide	Tukimuoto	Tuen määrä
Suojavyöhyke	430 €/ha	Ympäristökorvaus
Luonnonhoitonurmet	55 €/ha	Ekojärjestelmätuki
Viherlannoitusnurmet	100 €/ha	Ekojärjestelmätuki
Monimuotoisuuskasvit	210 €/ha	Ekojärjestelmätuki
Talviaikainen kasvipeitteisyys	40 €/ha	Ekojärjestelmätuki
Kerääjäkasvit	97 €/ha	Ympäristökorvaus
Saneeraus- ja maanparannuskasvit	223 €/ha	Ympäristökorvaus
Orgaanisen aineksen lisäys tai maanparannuskuitu (kiertotalouden edistäminen)	37 €/ha	Ympäristökorvaus
Turvepeltojen nurmet	200 €/ha	Ympäristökorvaus
Kipsi	Ilmainen kohdennetusti	kipsinlevitys.fi

EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen tukien hakuajat ja -paikat

Ympäristösopimuksia ja ekojärjestelmätukia haetaan peltotukien haussa Vipu-palvelussa viimeistään 9.6.2026.
Maatalouden investointituilla (mukaan lukien yhteisojitusinvestoinnit) on vuodessa neljä hakujaksoa ja hakemus tehdään Hyrrä-asiointipalvelussa:
• 16.1.–15.3.
• 16.3.–15.8.
• 16.8.–15.10.
• 16.10.–15.1.

Ei-tuotannollisilla investoinneilla on vuodessa kaksi hakujaksoa ja hakemus tehdään Hyrrä-asiointipalvelussa:
• 1.1.‒15.5.2026
• 1.8.‒15.12.2026

Lisätiedot

Kysy lisää kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselta tai oman alueesi elinvoimakeskuksesta. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen yhteystietoja:

• Eveliina Kiiski, ympäristöasiantuntija, 02 9502 2139
• Janita Leppänen, maatalouden investointituet, 02 9502 2604
• Henriikka Kajula, ei-tuotannolliset investoinnit, 02 9502 2580
• Mikko Torkkeli, ympäristösopimukset, 02 9502 3105
• Maarit Solla, ekojärjestelmätuki ja ympäristökorvaus, 02 9502 2665

etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi

Lisätietoa tuista

• Peltotukien euromäärät
• Peltotuet
• Ei-tuotannolliset investoinnit
• Maatalouden investointituet
• Maatilojen neuvonta