Mitä Pirkanmaan pelloilla viljellään? – havaintoja valvonnoista 2024

Sadonkorjuutyöt ovat täydessä vauhdissa Pirkanmaalla. Vilja-alan yhteistyöryhmän julkaiseman seurannan mukaan puinnit ovat edenneet Pirkanmaalla nopeasti, ja puituna on keskimäärin yli puolet kaikista viljapelloista.

Vuoden 2024 peltotukien haku päättyi juhannusviikolla ja tukihakemuksia jätettiin Pirkanmaalla yhteensä 3481. Se tarkoittaa runsaan kahden prosentin laskua aktiivisesti viljelevien maatilojen lukumäärässä vuoteen 2023 verrattuna. Maakunnan viljelty kokonaispeltopinta-ala on sama kuin edellisvuonna, noin 166 000 hehtaaria.

– Peltotukihaun perusteella Pirkanmaan pelloilla viljellään tänäkin vuonna viljoja, elintarvikekasveja ja rehua eläinten ravinnoksi eli tuotetaan kotimaista ruokaa. Viljelykasveissa ei ole suurta muutosta verrattuna edellisvuoteen, kertoo valvontapäällikkö Juha Levomäki Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Eniten tukea haettiin rehunurmelle, jonka viljelyala kasvoi edellisvuodesta vajaa kolme prosenttia 52 500 hehtaariin. Seuraavaksi eniten pinta-alaa ilmoitettiin kauralle (36 000 ha), rehuohralle (20 000 ha) ja kevätvehnälle (13 000 ha). Edellisvuoteen verrattuna kauran ja kevätvehnän viljelyala pysyi samana ja rehuohran laski hiukan.

Viljelijätuet ovat osa EU:n maatalouspolitiikkaa ja tukien ehdot ohjaavat maataloutta. Viljelijätuilla varmistetaan, että koko Suomessa viljelijät pystyvät tuottamaan riittävästi ruokaa, ja että suomalaisilla on varaa ostaa kotimaista ruokaa.

Lisää suojavyöhykkeitä

Ruoantuotannon lisäksi EU:n maataloustukien kautta ohjataan viljelyä luonnon ja ympäristön kannalta parempaan suuntaan sekä huolehditaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnasta ja siihen sopeutumisesta.

Ympäristösopimuksen ehtoihin on Pirkanmaalla sitoutunut noin 80 prosenttia pirkanmaalaisista maatiloista ja sen piirissä on yli 90 prosenttia maakunnan peltoalasta. Puutarhatiloista ympäristökorvauksen piirissä on 222 tilaa ja puutarhakasvien tuotannosta noin 2000 hehtaaria. Ympäristökorvaus perustuu viisivuotiseen ympäristösitoumukseen, joka sisältää tilakohtaisia ja lohkokohtaisia toimenpiteitä.

Vuonna 2024 lohkokohtaisista valinnaisista toimenpiteistä suosituimmat Pirkanmaalla olivat kerääjäkasvit (n. 20 000 ha), maanparannus- ja saneerauskasvit (1280 ha) sekä suojavyöhykkeet (1625 ha). Suojavyöhykkeiden ala romahti vuoden 2023 tukihaussa, kun suojavyöhykeala pieneni edellisestä vuodesta 80 prosenttia. Tänä vuonna suojavyöhykkeitä ilmoitettiin 1625 hehtaarin alalle, kun vuosi sitten suojavyöhykeala oli 750 hehtaaria. Suojavyöhykealan kasvu on seurausta muutoksista tukiehdoissa.

Puutteita nurmien viljelykunnossa

Heinäkuun alussa alkaneet Pirkanmaan ELY-keskuksen tarkastajien tekemät kokotilavalvonnat on pääosin tehty. Tänä vuonna peltojen pinta-aloja valvotaan tarkastuskäynneillä noin kahdella prosentilla tukia hakeneista maatiloista.

Pirkanmaan ELY-keskuksen valvonnoissa on havaittu puutteita erityisesti nurmien viljelyssä.
– Tänä kesänä olemme joutuneet puuttumaan kasvustojen laatuun. Jos nurmiviljelyyn ilmoitetulla pellolla kasvaa liikaa rikkakasveja, se ei täytä tukikelpoisuuden ehtoja, Juha Levomäki toteaa.
– Nurmia on tärkeää välillä uusia ja tukiehtojen mukaisesti pitäisi pystyä tuottamaan markkinakelpoinen sato.

Nurmen viljely Pirkanmaalla yleisin pellonkäyttömuoto; erilaisia nurmia viljellään noin kolmanneksella koko viljelyalasta. Nurmea viljellään pääosin eläinten ravinnoksi, mutta myös muun muassa maanparannuksen ja hiilensidonnan vuoksi.

Satelliitit valvonnan apuna – muista vastata selvityspyyntöihin Vipu-mobiilissa

Peltovalvontakäyntien rinnalla EU:n maataloustukien ehtojen toteutumista seurataan satelliittien tuottaman aineiston avulla. Satelliittikuvien avulla tarkastellaan parhaillaan, kasvaako pelloilla niitä kasveja, joita viljelijä on ilmoittanut viljelevänsä.

Jos lohkolla kasvaa eri kasvi kuin tukihakemuksessa on ilmoitettu, viljelijä saa satelliittiseurannan selvityspyynnön Ruokavirastosta. Selvityspyyntöihin vastataan Vipu-mobiilissa paikkasidonnaisella kuvalla, ja tarvittaessa hakemusta on mahdollista korjata 2.10. mennessä.

Viljelykasvien lisäksi satelliittien avulla seurataan, onko pelloilla maataloustoimintaa ja onko kasvustot hoidettu ja säilytetty tukiehtojen mukaisesti.

Peltoalueiden viljelytoimenpiteitä on seurattu vuodesta 2023 alkaen läpi vuoden Euroopan avaruusjärjestö ESA:n Copernicus-ohjelman Sentinel-satelliittien tuottaman tutkakuvan ja helpommin ihmiselle tulkittavan optisen kuvan pohjalta.

Satelliittiseurannan selvityspyynnöt perustuvat tekoälyn tekemiin analyyseihin. Esimerkiksi kasvien tunnistamisessa tekoäly kehittyy sen paremmaksi, mitä enemmän kuvia se näkee. Tämän vuoksi aiheettomia selvityspyyntöjä lähtee edelleen jonkin verran, mutta niiden määrä vähenee jatkossa.

Lue Ruokaviraston tiedotteet

• Viljelykasvien seuranta siirtyi satelliittiaikaan (maaseutu.fi)
• Tuet turvaavat suomalaista maataloutta (ruokavirasto.fi)