’Haluan ottaa vaikeat ajat haasteena’

16.06.2026 13:00Itä-Suomi, Pohjois-Karjala, Valtakunnallinen

Pohjois-Karjalan Liperissä sijaitseva Peltokuuselan tila siirtyi Lauri Koposen käsiin sukupolvenvaihdoksen myötä keväällä 2024. Laurin isoisän perustama Peltokuusela on vuosikymmenten aikana kasvanut Laurin isän käsissä perinteisestä, itäsuomalaisesta pientilasta kohtuullisen suureksi kasviviljelytilaksi.

– Pohjois-Karjalassa tämän kokoiset tilat ovat usein eläintiloja ja tässä lähistöllä onkin kaksi suurta toimivaa lypsykarjatilaa. Me taas keskitymme kasvinviljelyyn, mikä tekee meistä hieman poikkeavan. Samoin se, että myymme lähes kaiken tuotannon omia myyntikanavia pitkin yksityisille ostajille teollisuuden sijaan.

Peltokuuselassa kasviviljely ja metsätalous painottuvat vuodenkierron mukaan. Talvella keskitytään metsänhoitoon ja polttopuiden tekoon, kasvukaudella aika kuluu pelloilla.

– Aiemmin olemme viljelleet viljaa, ja vuosien aikana heinä on tullut siihen rinnalle. Nyt, kun viljan hinta on huono ja kustannukset ovat nousseet paljon, heinä on päätuote. Puimurit ja kuivuri pidetään edelleen kunnossa, vaikka viljapuoli on tällä hetkellä vähäisemmällä käytöllä.

Muutokset haastavat, tuet tuovat turvaa

Laurin mukaan monella tutulla tilalla on epäselvyyttä tulevaisuuden suunnasta nykytilanteen vuoksi. Maailmalla tapahtuvat äkilliset kriisit heijastuvat suoraan myös koti-Suomen tiloille.

– Vaikea maailmantilanne ja konfliktit vaikuttavat suoraan muun muassa polttoaineen hintaan ja sitä kautta kaikkiin kustannuksiin. Korot ja kannattavuus heittelevät ihan liikaa, jotta uskaltaisi tehdä isoja investointeja. Lisäksi meillä on täällä Suomen maataloudessa laajempi muutos käynnissä ja viljamarkkinoilla on ylituotantoa. Uskon silti, että tämä ei voi olla pysyvä olotila.

Peltokuuselassa ratkaisuja haasteisiin haetaan useammasta suunnasta. Laurin mukaan nyt tarvitaan järkeviä ratkaisuja, yhteistyötä ja uusia ideoita.

– Olen tosi avoin tuottajayhteisöille, joissa saataisiin järjestettyä tilojen kesken tuotantoa niin, että ei aiheuteta itse sitä markkinoiden ylitarjontaa. Lisäksi on mietittävä uusia tuotantosuuntia ja löydettävä edelleen uusia myyntikanavia yksityispuolelta, ei voi laskea vain ruokateollisuuden varaan. Itse harkitsen myös siemen- ja luomuviljelyä.

Epävarmoina aikoina EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus onkin erityisen tärkeä suunnittelun ja investointien mahdollistajana. Peltokuuselassa EU:n maatalousrahoitusta on käytetty muun muassa klapikuivurin hankintaan ja salaojitukseen.

– Rahoitus ja tuet ovat olleet itselleni todella hyödyllisiä ja olen niistä kyllä tosi kiitollinen. Tukia pitää vaan muistaa hakea ajoissa, kun jotain alkaa suunnitella, ja perustelut ja laskelmat pitää olla kunnossa.

Taloudellisen tuen lisäksi toinen tärkeä voimavara on alan järjestöiltä ja viljelijäkollegoilta saatu tuki.

– Tukea ja sparrausta on saatavilla, mutta sitä pitää itse osata hakea. ProAgrialta ja muilta toimijoilta saa hyviä neuvoja, ja yhteydenpito muiden kehittämishaluisten tilojen kanssa on arvokasta.

Koulutus ja näkymät kohdalleen

Vaikka moni nuori viljelijä kasvaa Laurin tavoin jo lapsuudesta tilan töihin, on kouluttautuminen tärkeää. Lauri kävi peruskoulun jälkeen metsäkonekoulun ja suoritti ennen sukupolvenvaihdosta maatalousalan ammattitutkinnon Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveriassa. Vuosi koulun penkillä saa Laurilta pelkkää kiitosta.

– Siinä koulussa kaikki oli pelkkää asiaa, sisältö oli tosi järkevää ja opettajat hyviä. Siellä käytiin läpi taloutta, myyntiä, markkinointia, tilanjohtamista ja verotusasioita, joista on ollut tosi paljon hyötyä. Ja lisäksi tietenkin kaikkea itse viljelyyn liittyvää, niin kuin suunnittelua, viljelykiertoa ja maaperän analysointia.

Mielikuvat maataloudesta heittelevät paljon ja uusien nuorten saaminen alalle on haastavaa. Laurin mielestä on tärkeää tuoda esiin, että vaikeinakin aikoina on mahdollista kehittää ja löytää uusia ratkaisuja. Isojen ja hyvin hoidettujen tilojen näkyvyys lisää luottamusta alaan ja somessa näkyvät onnistumistarinat voivat hyvinkin innostaa uusia mukaan.

– Uskon, että kun tilanne tasaantuu, mielikuva maataloudesta paranee ja muuttuu realistisemmaksi. Se mitä tekee, ja minkä näköistä oma työ on, on ihan itsestä kiinni. Tämä työ vaatii paljon järjestelmällisyyttä ja on aika kaukana tanskalaisen maajussin puuhastelusta.

Lauri toivoo tulevaisuudelta ennen kaikkea tasaista ja ennustettavaa näkymää – luonto ja sää tarjoavat maanviljelyyn tarpeeksi vaihtelua.

– Olen päättänyt ottaa vaikeat ajat haasteena. Samalla tavalla ajattelin silloin, kun ryhdyin tätä tilaa pitämään ja monet sanoivat, että ei kannata. Luotan myös siihen, että meillä Suomessa arvostetaan kuitenkin sen verran maataloutta, ettei sitä päästetä kuihtumaan, olipa meillä mikä tahansa hallitus vallassa.

Myös vapaahetkinä Lauri suuntaa ulos luontoon; laskettelu, syvän lumen kelkkailu, motocross ja vaellusreissut vievät työasiat tehokkaasti pois ajatuksista.

– Kun seisoo vuorella Lofooteilla ja katselee merelle, tuntee itsensä kyllä aika pieneksi ja saa hyvin perspektiiviä tähän omaankin tekemiseen.