Kyläsuutari teki lapsuudenhaaveista totta

Laukaassa kasvanut Hanna Rautio on tehnyt lapsuudesta asti käsitöitä; hän rakensi sisustustuotteita puusta, betonista ja nahasta sekä tuunasi vanhoja tavaroita uusiin tarkoituksiin. Erityisesti nahka materiaalina kiehtoi häntä.

Kun Rautio oli nuori, hänelle kuitenkin annettiin neuvo, jonka moni ehkä tunnistaa: älä ryhdy käsityöläiseksi, hanki oikea ammatti.

Niin hän tekikin. Tie vei merkonomiksi, myöhemmin kulttuurituottajaksi ja erilaisiin kaupan sekä hallinnon tehtäviin. Käsillä tekemisen haave ei kuitenkaan kadonnut.

– Koko ajan takaraivossa oli ajatus, että joskus vielä haluan olla käsityöläinen, Rautio kertoo.

Koronapandemian aikana hän pysähtyi pohtimaan, mitä todella haluaisi tehdä.

Uusi suunta suutariksi

Tuolloin oppilaitoshallinnossa työskennellyt Rautio alkoi soitella käsityöläisille ympäri Suomea ja kysellä, millaista käsityöammatti oikeasti on ja voiko sillä elää.

Yhä useampi ammattilainen antoi saman neuvon: ryhdy suutariksi.

– Minulle sanottiin, että suutarin koulutus antaa valtavan määrän mahdollisuuksia. Palveluvalikoiman voi rakentaa omannäköisekseen.

Rautio valmistui suutariksi Sataedun Kankaanpään koulutuksesta keväällä 2024 ja perusti Keski-Suomen Kyläsuutarit Oy:n. Yrityksen käynnistämisessä tärkeä rooli oli Leader Viisarin kautta saadulla EU:n maaseuturahoituksella, jonka avulla hankittiin ensimmäiset keskeiset työvälineet.

Noutopisteverkosto tuo palvelun lähelle

Yrityksen kotipaikaksi valikoitui Karstula.

– Täällä on hyvä olla. Yhteisöllisyys on aivan erilaista kuin kaupungissa. Asiakkaat eivät ole numeroita, vaan ihmiset tunnetaan nimeltä.

Karstulasta käsin toimiva kyläsuutari palvelee laajaa aluetta pohjoisessa Keski-Suomessa. Opintojen aikana syntyi ajatus noutopisteverkostosta, jonka kautta korjattavat tuotteet kulkevat asiakkaiden lähialueilta Karstulan verstaalle ja takaisin. Näin suutarinpalvelut ovat saavutettavissa myös alueilla, joilla alan palvelut ovat vähentyneet.

Ratkaisu vastaa todelliseen tarpeeseen. Pohjoisessa Keski-Suomessa suutareita on vähän, ja Raution mukaan hän on tällä hetkellä käytännössä ainoa alan toimija yhdeksän kunnan alueella.

Korjaaminen on arvovalinta

Korjaaminen on kyläsuutarille paljon enemmän kuin liiketoimintaa.

– Olen kasvanut perheessä, jossa tavaroista pidettiin huolta ja kaikki käytettiin loppuun asti.

Sama ajattelutapa näkyy edelleen hänen arjessaan. Ennen uuden ostamista hän suuntaa mieluummin kirpputorille, antikvariaattiin tai kirjastoon. Siksi hän uskoo, että korjauspalvelut ovat tärkeä osa tulevaisuuden yhteiskuntaa.

– Mielestäni korjauspalveluiden pitäisi kuulua jokaiseen kuntaan samalla tavalla kuin monet muutkin peruspalvelut.

Työhön kuuluu myös kuluttajien neuvomista. Moni tuo suutarille tuotteen, jonka luulee olevan käyttökelvoton, vaikka korjaus olisi mahdollista.

– Harva asia on niin rikki, ettei sitä voisi korjata.

Valikoima myös laajeni Leader-rahoituksella

Yritys on saanut Leader Viisarin kautta EU:n maaseuturahoitusta myös toimintansa kehittämiseen. Viimeisimmän tuen avulla Keski-Suomen Kyläsuutarit investoi uusiin tuotantolaitteisiin, jotka mahdollistavat entistä vaativammat korjaukset ja mittatilausjalkineiden valmistamisen omassa verstaassa.

Yksi asiakkaista teki vastikään kyläsuutariin erityisen vaikutuksen. Sairauden vuoksi asiakas ei löytänyt itselleen sopivia jalkineita, mikä vaikeutti liikkumista ja vangitsi asiakkaan eristyksiin kotiinsa. Lopulta sopiva jalkineratkaisu löytyi ja asiakkaan kiitollinen palaute jäi Raution mieleen pitkäksi aikaa.

– Juuri tällaiset hetket vahvistavat tunnetta siitä, että ratkaisuni on ollut oikea.

Rautiolle yrittäjyys onkin paljon enemmän kuin toimeentulon hankkimista. Se on mahdollisuus auttaa ihmisiä, pitää palveluita saatavilla maaseudulla ja toteuttaa unelmaa, joka odotti toteutumistaan vuosikymmeniä.