Tarinat ja pelit ruoka-alan tukena

Olipa kerran kolmen epätodennäköisen ystävyksen joukko: Kettu, Norppa ja Kattila. He olivat päätyneet yhteen selvittämään ruokakulttuurin mysteereitä. Tuohta tarinoista -hankkeessa he veivät Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa toimivia yrityksiä sekä lapsia ja nuoria tutkimusmatkalle paikallisen ruokakulttuurin pariin. Tutkimusmatkalla he löysivät ja kehittivät mm. konkreettisia malleja ruokamatkailutuotteiden tarinallistamiseen ja pelejä ruokakasvatuksen välineiksi.

Tarinat tuovat arvot ja elämäntavan näkyviin

Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa on rikas ruokaan liittyvä kulttuuriperintö, joka näkyy paikallisessa, maaseutumaisessa elämäntavassa. Tuohta tarinoista -hankkeessa yritykset pilotoivat yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa uusia, paikallisuudesta nousevia ruokamatkailutuotteita ja osallistuivat tarinallistamisen ja tuotteistamisen koulutuksiin. Hankkeessa koottiin ruokakulttuuriin liittyviä tarinoita ja tuotettiin niistä kokonaisuuksia yritysten ja kehittäjien käyttöön. Yrityksillä on nyt uusia keinoja tuoda toiminnassaan näkyväksi omaa ja alueen erityisyyttä.

Sirpikkäät on yksi hankkeen aikana toteutettu elämyksellisen ruokamatkailutuotteen pilotti. Sirpikkäät on kansanperinteen juhla, joka on ollut luonteeltaan leikkisä ja iloinen. Sirpikkäitä, kampiaisia, leikonloppiaista, eri nimillä eri puolilla Suomea tunnettua juhlaa on vietetty rukiinleikkuun kunniaksi. Mikkelin Ihastjärven kylässä sijaitsevalla Harjukosken vesimyllyllä vietettiin sirpikkäitä elokuun lopulla 2025. Rakennushistoriallisesti arvokas mylly on säilynyt alkuperäisessä asussaan vuodelta 1870. Hankkeen asiantuntija kokosi yhdessä paikallisten yritysten, kyläyhdistyksen ja Mikkelin museoiden kanssa tapahtuman, jossa nautittiin tarinoista ja musiikista. Tapahtumassa pystyi ostamaan paikallisia elintarvikkeita suoraan tuottajilta. Pilotissa mukana olleet yritykset ovat aloittaneet keskustelun tapahtuman järjestämisestä uudelleen.

Suomen kansan vanhojen runojen kokoelmasta sirpikkäiden tarinallistamiseen sopii esimerkiksi seuraava runo:

Nyt mie laulan, nyt mie jou’an,

Nyt on viikate kokassa,

Nyt on sirppi seinän pääll’,

Kolkass’ kovera rauta;

Nyt ei sänki säärtä pistä,

Sirppi sormea sipaise.

(SKVR IV1 983. Moloskovitsa – Tyrö. Törneroos ja Tallqvist. n. 56 b. 1859.)

Ruokateema yhdistää opetuksen sisällöt

Norppa, Kettu ja Kattila tutkivat ruokakulttuuria ja ruokajärjestelmää lasten ja nuorten kanssa, mistä tuloksena syntyi ruokateemaisia pelejä. Pelien kehittämiseen osallistui yli 100 oppilasta 5 peruskoulusta. Pelillistäminen on pedagoginen menetelmä, jonka vahvuus on osallistamisessa, palkitsevuudessa ja sitouttamisessa. Pelejä pelattiin Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa järjestetyllä Ruokakansalaisuusviikolla syyskuussa 2025. Tapahtumaan osallistui lapsia ja nuoria yhteensä 15 peruskoulusta ja varhaiskasvatusyksiköstä. He ovat tämän myötä tulevaisuudessa aiempaa pystyvämpiä tekemään vastuullisia valintoja. Pelien suunnittelun ja yhdessä tekemisen aikana koulut saivat myös malleja pelillisyyteen opetuksen työkaluna sekä ymmärrystä ruokateeman monipuolisuudesta. Ruoan avulla voi yhdistää mm. matemaattisia aineita, luonnontieteitä, kieliä ja historiaa sekä taide- ja taitoaineita.

Osana ruokakansalaisuusviikkoa koululaisryhmiä vieraili maatiloilla: Uusituvan tilalla Outokummussa sekä Hietalan ja Siiriäisen luomutiloilla Hirvensalmella. Tiloilla pelattiin yhdessä Ruoan alkulähteillä -peliä. Pelissä oppilaat muodostavat kolmen hengen tutkijatiimejä. Jokaisella tiimin tutkijalla on oma rooli, josta käsin he esittävät kysymyksiä tilan väelle. Yhdessä tutkijat tuottavat erilaisia havaintoja ja selvittävät, miten ruokaa tuotetaan. Lopuksi tiimit esittävät havainnot muulle ryhmälle ja vertailevat löytöjä.

Tutkimusmatkan kohokohdat

Ruokakansalaisuusviikon aikana kannustettiin kouluja tuomaan erityisesti esiin satokauden kasviksia. Hirvensalmella, Lahnaniemen koulussa, huomattiin tilaisuus kokeilla uutta ja tarjottiin viikon ajan aamupala kaikille oppilaille. Jo viikossa koulussa huomattiin aamupalan hyödyt oppilaiden vireystilaan ja koko kouluyhteisö halusi aamupalasta pysyvän käytännön. Jatkossa aamupalan hankinnat mahdollistaa vanhempainyhdistys.

Tutkimusmatkasta tarinoiden maailmaan Kettu, Norppa ja Kattila kertovat Tarinoiden reseptikirja -aineksia tarinankerrontaan ruoka- ja matkailupalveluissa -teoksessa, joka on mielenkiintoinen tietopaketti paitsi kohderyhmälle, myös kaikille ruoasta ja kulttuurista kiinnostuneille. Kirjassa on yrittäjille käyttökelpoisia sisältöjä ruoasta, paikasta ja perinteistä sekä ideoita ja esimerkkejä, joilla voi rakentaa elämyksellisyyttä ja lisäarvoa palveluihin. Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-643-4.

Kettu, Norppa ja Kattila jäävät elämään pelien materiaaleissa ja Tuohta tarinoista -hankkeen verkkosivuilla. Sieltä löytyy myös tarinallistamiseen ja tuotteistamiseen liittyviä materiaaleja sekä ruokakasvatuspelit ja muuta ruokakasvatusaineistoa, esim. vaikuttajavideoita. Hankesivun osoite on https://www.xamk.fi/hanke/tuohta-tarinoista/. Aika näyttää, ilmestyvätkö hahmot jatkamaan tutkimusmatkaansa tulevissa hankkeissa Xamkin Vastuullisten ruokapalvelujen tutkimusyksikössä.

Tuohta tarinoista -hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Itä-Suomen elinvoimakeskus. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Vastuullisten ruokapalvelujen tutkimusyksikkö ja ProAgria Itä-Suomi / MKN Yrityspalvelut 1.5.2024-30.6.2026. Autamme ruokapalvelu- ja matkailuyrityksiä tarinallistamaan tuotteitaan ja luomaan uusia, tarinallistettuja matkailupalvelutuotteita. Innostamme lapsia ja nuoria ruokakulttuurin ja kestävän ruokajärjestelmän pariin pelillistämisen avulla.