Teollisuushalli taipui teatteritilaksi lapsille ja nuorille
09.03.2026 08:58Pirkanmaa, Sisä-SuomiVuodesta 2009 toiminut Kangasalan Pikkuteatteri on yksi Suomen suurimmista vapaaehtoisvoimin pyörivistä lasten ja nuorten teattereista. Se tarjoaa viikoittaista harrastustoimintaa kolmelle ikäryhmälle alakoululaisista lukioikäisiin.
Jokainen ryhmä valmistaa lukuvuoden aikana esityksen joko teatterin omalle tai paikallisen kesäteatterin näyttämölle. Monelle lapselle ja nuorelle se on harrastuksen kohokohta.
– Parasta harrastuksessa on esiintyminen ja kaverit, kertoo Pikkuteatterin näyttelijä Helmi Lahtinen.
Esitysten myötä Pikkuteatteri on vakiinnuttanut paikkansa osana paikallista kulttuuritarjontaa. Yli 15 toimintavuotensa aikana teatteri on tuottanut 25 esitystä, jotka ovat keränneet lähes 34 000 katsojaa.
Ohjelmistossa on nähty klassikkosatuja Pinokkiosta Pieneen merenneitoon sekä haastavampiakin aiheita. Keväällä 2026 yli 16-vuotiaiden ryhmä toi näyttämölle Anneli Kannon romaaniin pohjautuvan Veriruusut-näytelmän.
– Vaikuttava esitys sai hyvät arviot ja yhtä näytöstä lukuun ottamatta kaikki olivat loppuunmyytyjä, kertoo Kangasalan Pikkuteatteri ry:n puheenjohtaja Katja Saarinen tyytyväisenä.
”Kuin koti nuorille harrastajille”
Pikkuteatteri aloitti toimintansa vuonna 2009 osana paikallista Ramppi-teatteria. Seuraavana vuonna toimintaa varten perustettiin yhdistys Kangasalan Pikkuteatteri ry.
Alkuvuosina harjoituksia järjestettiin koulujen saleissa ja nuorisotilalla. Toiminnan vakiintuessa syntyi kuitenkin tarve omalle harjoitustilalle sekä varastotiloille lavasteiden, puvuston ja teknisen kaluston säilyttämiseen.
Ratkaisu löytyi Kangasalan Aseman teollisuusalueelta, jossa vapautunut halli soveltui kunnostettavaksi teatterikäyttöön. Leader Kantrin kautta saatu EU:n maaseuturahoitus mahdollisti mittavan remontin ja turvasi lasten ja nuorten teatteriharrastuksen jatkumisen Kangasalla.
Pikkuteatterin perustamisesta lähtien mukana ollut Mika Eerola kertoo, että nykyinen teatteritila on kuin koti nuorille harrastajille.
– Teatteri on paikka, jonne näyttelijä tulee omana itsenään astuakseen pian jonkun toisen ihmisen housuissa lavalle esittämään toisen ihmisen tunteita. Tämä ei onnistu, jos näyttelijä ei koe turvaa ja varmuutta. Oma tila on meille turvasatama, joka mahdollistaa teatterin tekemisen, hän kertoo.
Joustavat tilat harjoituksiin ja esityksiin
Pikkuteatteri kunnosti teollisuushalliin tilat, jotka soveltuvat sekä harrastamiseen että esityksiin. Tilat suunniteltiin monikäyttöisiksi, joten ne soveltuvat teatterin lisäksi myös tanssiin, musiikkiin ja liikuntaan.
Remontissa rakennettiin korotettu näyttämö, lämpiö, pukuhuoneet ja wc. Alkuperäinen, jyrkillä kaadoilla varustettu lattia tasoitettiin ja akustiikkaa parannettiin. Näyttämölle asennettiin valot, äänentoisto ja sivuverhot.
Toiseen kerrokseen sijoitettiin taukotila sekä säilytys- ja rakennustilat suurelle puvustolle ja lavasteille. Omissa tiloissa voidaan rakentaa lavasteita, säilyttää puvustoa ja järjestää harjoituksia ilman, että toimintaa tarvitsee sovittaa muiden käyttäjien aikatauluihin.
Remontin yhteydessä Pikkuteatterista haluttiin tehdä paikka, jossa myös nuoret viihtyvät. Teatteritilan saa sisustaa omalla tavallaan ja harjoittelu onnistuu häiritsemättä muita.
Teatterin puheenjohtaja Katja Saarisen mukaan tilat ovat keränneet kiitosta myös yleisöltä.
– Moni yllättyy tullessaan esitykseen, että lasten ja nuorten harrastajateatteria pääsee Kangasalla katsomaan näin viihtyisissä ja ammattimaisissa tiloissa, Katja Saarinen kertoo.
Unelma toteutui Leader-tuella
Teatteritilan remontti oli yhdistyksen aktiiveille iso ponnistus. Työ tehtiin lähes kokonaan talkoovoimin, ja vain välttämättömät työvaiheet teetettiin ammattilaisilla.
Pikkuteatterin aktiivi ja yhdistyksen varapuheenjohtaja Riina Katajisto kertoo, ettei teollisuuskäyttöön rakennettu halli sopinut sellaisenaan teatterikäyttöön. Tilan muuttaminen harjoitus- ja esityskäyttöön vaati mittavan remontin, johon vapaaehtoisvoimin toimivalla yhdistyksellä ei olisi ollut mahdollisuutta ilman ulkopuolista rahoitusta.
– Kantrin tuella mahdollistettiin lasten ja nuorten teatteri- ja kulttuuriharrastustoiminnan jatkuminen Kangasalla. On tärkeää, että lasten ja nuorten kulttuuriharrastukset nähdään arvokkaina myös keskustojen ulkopuolella, Katajisto toteaa.
Leader-rahoituksen avulla yhdistys sai kunnostettua tilat teatterikäyttöön ja luotua pysyvän toimintaympäristön tuleville harrastajasukupolville.
Kulttuuriharrastus taustasta ja tulotasosta riippumatta
Saavutettavuus on ollut toiminnan alusta saakka yksi Pikkuteatterin kantavista periaatteista. Jokaiselle lapselle ja nuorelle halutaan tarjota mahdollisuus harrastukseen perheen taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta riippumatta.
Mika Eerola kertoo, että harrastusmaksun lisäksi myös lippujen hinnat pidetään sellaisina, että mahdollisimman moni voi osallistua ja kokea teatteria. Saavutettavuus tarkoittaa hänen mukaansa myös sitä, että harrastus löytyy läheltä kotia.
– Vaikka Tampere on melko lähellä, lapset eivät ehdi täältä sinne viideksi alkavaan harrastukseen. Eivätkä vanhemmat ehdi työpäivän jälkeen kuljettamaan lapsia kauas harrastamaan, Eerola kertoo.
Pikkuteatterin toiminta perustuu vahvasti yhteisöllisyyteen. Monet harrastajat kasvavat teatterin mukana vuosien ajan, ja esitysten taustalla toimii laaja joukko vapaaehtoisia.
Esimerkiksi Veriruusut-näytelmän tuotannossa oli mukana yli 80 henkeä: 28 näyttelijää, kolme teknikkoa ja lähes 50 talkoolaista, jotka osallistuivat kaikkeen pukujen ompelusta lavasteiden rakentamiseen ja väliaikamyyntiin.
Yhdessä tekeminen näkyy niin näyttämöllä kuin sen taustallakin, ja siihen perustuu myös Pikkuteatterin motto: ”En minä, et sinä, vaan me.”
