Uusi selvitys tuo esiin ruokaketjun sivuvirtojen mahdollisuudet ja pullonkaulat
21.10.2026 08:48Varsinais-SuomiRuokaketjussa jää vuosittain hyödyntämättä arvokkaita raaka-aineita, joista voisi syntyä uusia tuotteita ja kannattavaa liiketoimintaa. TuRVa-hankkeen tuore selvitys antaa aiheesta hyvän tilannekuvan. Seuraavaksi siirrytään konkreettisiin tekoihin uuden hankkeen avulla.
Tulevaisuuden ruokaketjut Varsinais-Suomessa (TuRVa) -hanke on julkaissut selvityksen elintarvikehävikin ja sivuvirtojen hyödyntämisen mahdollisuuksista ja esteistä. Selvityksessä on kartoitettu elintarviketeollisuuden, HoReCa-sektorin, vähittäiskaupan ja kuluttajien asenteita ja odotuksia.
TuRVa-hanketta koordinoiva Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Mervi Louhivaara kertoo, että Suomessa syntyy vuosittain merkittäviä määriä elintarvikeketjun hävikkiä ja sivuvirtoja. Suuri osa näistä raaka-aineista olisi kuitenkin hyödynnettävissä. Esimerkiksi muotovirheelliset kasvikset sekä kalan ja lihan jalostuksen sivuvirrat tarjoavat mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan ja kestävämpään ruokajärjestelmään.
Selvitystä varten tehtiin keväällä 2026 sekä laadullinen että määrällinen tutkimus elintarvikealan ammattilaisille ja kuluttajille.
Kiinnostavia mahdollisuuksia
Selvityksessä nähdään mahdollisuuksia hävikkiraaka-aineiden ja sivuvirtojen hyödyntämisessä. Esimerkiksi muotovirheellisistä kasviksista voisi tehdä mehuja ja monet sivuvirrat voisivat sopia lemmikkiruokateollisuuteen.
Sivuvirroissa on aina kiinni rahaa, ja siksi kiinnostus niiden hyödyntämiseen on suuri. Lisäksi ruokaketjussa kaivataan vastuullisuustekoja.
Hankalia pullonkauloja
Selvityksestä nousee esiin myös kosolti esteitä ja pullonkauloja. Haastateltujen mukaan sivuvirtoihin ja hävikkiraaka-aineisiin liittyy edelleen negatiivisia mielikuvia. Julkisella sektorilla sivuvirtatuotteiden käyttöä hankaloittaa myös tarkasti määritellyt hankintakriteerit.
Yhden merkittävän pullonkaulan muodostavat kustannukset. Suuri osa syömäkelpoisesta raaka-aineesta jää hyödyntämättä, koska sen jalostaminen ei ole kannattavaa esimerkiksi kuljetusten tai vaadittavien laiteinvestointien vuoksi.
Lisäksi markkinoilla on klassinen kanan ja munan ongelma: kysyntä ei synny ilman tuotteita, mutta tuotteita ei kehitetä ilman kysyntää.
– Kaikki tuntuvat odottavan, että joku toinen ottaa sen ensimmäisen askeleen. Nyt tarvitaan yhteistyötä, verkostoja ja uusia rohkeita avauksia, Louhivaara toteaa.
Kuluttajien ostokäyttäytymistä ohjaavat hinta ja helppous
Kuluttajien näkökulmasta ongelmat ovat heikko tunnettuus, hinta ja ostorutiinit. Hävikkituotteet tunnetaan jo hyvin, mutta sivuvirtatuotteet ovat tuntemattomia. Arjen ruokavalinnoissa korostuvat tutut ja hyväksi havaitut tuotteet.
Punalaputettuja hävikkituotteita on opittu ostamaan erityisesti edullisemman hinnan vuoksi – vastuullisuusnäkökulma on enemmän bonus kuin ostopäätöksen syy. Myös sivuvirtatuotteista ajatellaan, että hinnan tulisi olla edullisempi. Tähän havaintoon Mervi Louhivaara toivoo tuottajien tarttuvan.
– Jos tuote on valmistettu esimerkiksi muotopuolista porkkanoista, kannattaako erikseen markkinoida sitä, että valmistuksessa on pelastettu kasviksia hävikiltä? Maku on kuitenkin yhtä hyvä, joten tuotetta ei kannata leimata hävikkituotteeksi, kun kuluttajien mielikuvat ovat tiedossa.
Työ jatkuu seuraavassa hankkeessa
Mervi Louhivaara kertoo, että selvityksen tulokset eivät sinänsä yllättäneet, mutta niiden pohjalta on nyt helpompi ottaa seuraavia askeleita.
– Meillä on käynnistynyt Innovatiivinen ja uudistuva ruokayrittäjyys Lounais-Suomessa -hanke, jossa pystytään edistämään myös hävikki- ja sivuvirtatuotteiden kehitystyötä, esimerkiksi Novidan ja Rasekon tuotekehityskeittiöissä. Tarkoituksemme on lähteä ratkomaan, miten näitä raaka-aineita voisi hyödyntää niin, ettei työ vaadi valtavia investointeja tai taloudellisia riskejä.
Yksi keino on pidentää raaka-aineiden käyttöikää.
– Tähän on tuttuja ja perinteisiä keinoja, esimerkiksi pakastaminen, kuivattaminen ja fermentointi, mutta tavoitteena on testata myös uutta teknologiaa.
Hankkeessa ovat mukana Pyhäjärvi-instituutti, Kemiönsaaren kunta, Ukipolis, Novida ja Raseko. Ruoka-alan yrityksiä etsitään hankkeeseen mukaan koko Lounais-Suomen alueelta.
Sekä Tulevaisuuden ruokaketjut Varsinais-Suomessa -hanke että Innovatiivinen ja uudistuva ruokayrittäjyys Lounais-Suomessa -hanke ovat saaneet EU:n maaseuturahoitusta Lounais-Suomen elinvoimakeskukselta.
Lisätiedot:
Pyhäjärvi-instituutti
Mervi Louhivaara, kehittämispäällikkö
