Hanhivahingot koettelevat Uudenmaan viljelijöitä – suurimmat tuhot nurmilla ja syysviljoilla

02.06.2026 12:27Uusimaa

Uudellamaalla on havaittu viime aikoina merkittäviä hanhien aiheuttamia satovahinkoja. Erityisesti valkoposki- ja tundrahanhet ovat aiheuttaneet tuhoa rehunurmille, kuminapelloille ja syysvehnälle, paikoin jopa koko kasvuston menetykseen asti.

Vahingot vaikuttavat suoraan satoon, viljelyn kustannuksiin ja viljelijöiden arkeen, ja niiden määrä näyttää kasvaneen viime vuosina. Keski-Uudenmaan maaseutuhallinnossa työskentelevä maaseutuasiantuntija Annika Korpilo vastaa hanhivahinkoihin liittyviin kysymyksiimme alla.

Millaisia hanhivahinkoja Uudellamaalla on viime aikoina havaittu, ja mille viljelykasveille ne kohdistuvat eniten?

Suurimmat tuhojen aiheuttajat ovat olleet rauhoitetut valkoposki- ja tundrahanhet. Sekaparvissa on mukana myös metsähanhia, jotka eivät ole rauhoitettuja.

Hanhivahinkoja on ollut erityisesti rehunurmilla, kuminalla ja syysvehnällä. Lisäksi vahinkoja on tullut kevätviljojen oraille sekä kylvetyille, vielä orastumattomille pelloille. Hanhet voivat syödä kylvettyjä siemeniä suoraan kylvöriveistä.

Vahingot ovat olleet 20–100 prosentin välillä. Hanhet ovat voineet syödä rehunurmen, kuminan tai syysviljan aivan maata myöten, jolloin kasvien uudelleenkasvu voi olla hidasta. Joissain tapauksissa kasvusto on tuhoutunut niin pahoin, että pelto joudutaan kylvämään uudelleen.

Tänä vuonna on havaittu vain vähän joutsenten aiheuttamia tuhoja – pääosa vahingoista on hanhien tekemiä.

Hanhet viihtyvät avoimilla alueilla ja karttavat metsänreunoja sekä talojen läheisyyttä. Monesti lohkon reunat, jotka rajoittuvat metsään tai ihmisasutukseen vihertävät, kun taas keskemmällä lohkoa näkyy tuhot. Avoimilla paikoilla ne havaitsevat ympäristönsä ja mahdolliset pedot ajoissa, sillä ne ovat maassa liikkuessaan kömpelöitä ja hitaita. Vesistö on yleensä lähettyvillä, jos linnut jäävät pidemmäksi aikaa odottamaan parempia muuttosäitä.

Miten kuntien maaseutuviranomaiset liittyvät hanhivahinkoihin? Mikä on teidän roolinne vahinkojen kirjaamisessa tai todennuksessa?

Viljelijät ilmoittavat rauhoitettujen lintujen aiheuttamista vahingoista joko suoraan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tai tekevät ilmoituksen ja mahdollisen korvaushakemuksen suoraan elinvoimakeskukseen. Me ohjeistamme tarvittaessa ilmoituksen ja korvaushakemuksen tekemisessä.

Kuntaan tulee automaattisesti sähköpostitse lausuntopyyntö, kun ilmoitus tai korvaushakemus on jätetty. Tämän perusteella käymme tarkastamassa tilanteen paikan päällä pellolla ja arvioimme vahingon laajuuden. Sen jälkeen annamme lausunnon.

Teemme tarkastuksen uudelleen myöhemmin kesällä, mikäli vahinkoilmoitus koskee kylvettyä, vielä orastumatonta peltoa.

Miten hanhivahinko näkyy viljelijän arjessa – mitä se tarkoittaa esimerkiksi sadon, työn ja talouden kannalta?

Rehunurmilla ensimmäinen sato muodostaa 50–70 prosenttia koko vuoden rehusadosta. Hanhivahingot myöhentävät korjuuaikaa ja monessa tapauksessa kolmas sato jää saamatta.

Syysviljoille voi muodostua laikkuja ja epätasaista kasvustoa. Joissain tapauksissa pelto joudutaan kylvämään uudelleen tai huolehtimaan rikkakasvien torjunnasta, jos kasvusto ei peitä maata riittävästi.

Ongelmia hanhien kanssa voi olla ollut jo pitkään, mutta selkeiden viljelysvahinkojen lisääntyessä kiinnostus korvausten hakemiseen kasvaa.

Kuinka laajasta ja yleisestä ilmiöstä on tällä hetkellä kyse Uudellamaalla?

On vaikea arvioida ilmiön laajuutta tarkasti, sillä siihen vaikuttavat esimerkiksi sääolosuhteet, tuulet ja lintujen muuttoreitit. Muuttoreittien vuosittaiset muutokset vaikuttavat tilanteeseen. Ilmoitettujen vahinkojen määrä on kuitenkin kasvanut vuosi vuodelta.

Miten viljelijän tulee ilmoittaa hanhivahingosta – mitä tietoja tarvitaan ja missä vaiheessa ilmoitus on hyvä tehdä?

Ilmoituksessa tai korvaushakemuksessa ilmoitetaan viljelijän tiedot, vahinkoajankohta, vahinkolohkot, vahinkoala (joka ei välttämättä ole koko lohkon pinta-ala), viljelykasvi, vahingon aiheuttaja sekä vahingon määrä (esimerkiksi sadonmenetys).

Ilmoitus kannattaa tehdä heti, kun rauhoitettujen lintujen aiheuttamia vahinkoja havaitaan. Tällöin myös vahingon aiheuttaja voidaan todentaa luotettavammin.

Viljelijän kannattaa ottaa itsekin valokuvia vahingoista ja vahingonaiheuttajasta siltä varalta, ettei viranomainen pääse heti tekemään tarkastusta.

Ympäristökorvauksessa lintupellot ovat lohkokohtainen toimenpide. Lintupelto muodostuu peruslohkolle, kun Elinvoimakeskus on maksanut korvausta rauhoitettujen lintujen (kurkien, hanhien tai joutsenten) aiheuttamista satovahingoista vähintään kahdesti.

Lintupelloksi ilmoitettavan yhtenäisen alan on oltava vähintään 10 hehtaaria. Ala voi muodostua yhdestä tai useammasta lähekkäisestä peruslohkosta.

Lintupeltotoimenpidettä haetaan ympäristökorvauksen kautta lohkokohtaisena toimenpiteenä. Viljelijän tulee todentaa lintujen käynti ja levähtäminen Vipu-mobiililla otetuilla kuvilla.

Syysilmoituksessa ilmoitetaan ne tuotantokasvilohkot ja pinta-alat, joilla hanhien levähtäminen ja ruokailu on aiheuttanut vahinkoa. Lohkoihin liitetään myös Vipu-mobiilikuvat, joiden perusteella viranomaiset voivat todentaa vahingot ja niiden aiheuttajan.

Korvausta haetaan jatkossa ympäristökorvauksen kautta, kun lohkosta on muodostunut lintupelto.