Kohta päästään lannoittamaan! Yli 600 maatilaa edistää Varsinais-Suomessa kiertotaloutta

Jopa 3 742 maatilaa Varsinais-Suomessa on hakenut ympäristökorvausta, jota maksetaan erilaisten ympäristötoimien aiheuttamista kustannuksista ja tulonmenetyksistä. Ympäristökorvausta saadakseen viljelijän tulee toteuttaa tietyt kaikille pakolliset toimenpiteet ja lisäksi valittavissa on vapaaehtoisia toimia, joista saa lisäkorvausta.

Kiertotalouden edistäminen kuuluu ympäristökorvauksen vapaaehtoisiin lohkokohtaisiin toimenpiteisiin. Vakka-Suomen maaseutupalveluiden maaseutuasiamies Sari Raimoranta kertoo, että mahdollisuuksia kiertotalouden edistämiseen on paljon.

– Yleisin tapa on lietelannan sijoittaminen. Se saa olla peräisin omalta tilalta. Kuivalannan taas pitää olla peräisin toiselta tilalta tai mennä biokaasulaitoksen kautta. Lisäksi kiertotaloutta voi edistää myös muilla orgaanisilla lannoitteilla ja maanparannusaineilla. Pellon ravinnetilanne määrittää, millaista lantaa voi ja kannattaa hyödyntää.

Vakka-Suomessa on paljon kotieläintiloja ja siellä on paneuduttu kiertotalouden edistämiseen hyvin.

– Vehmaalla on kaksi biokaasulaitosta, olemassa olevat urakointiketjut ja jouhevaa yhteistyötä tilojen kesken. Kun tiloilta tuleva lanta ei jää vain omille pelloille, ravinteet jakautuvat tasaisemmin, Raimoranta sanoo.

Biokaasulaitosten avulla lietelannasta saadaan eroteltua nestejae ja kiintoaines, joka vielä separoidaan. Suurin osa lietelannan sisältämästä fosforista jää kiinteään jakeeseen, jota on helpompaa ja edullisempaa kuljettaa muille tiloille – sellaisille lohkoille, joissa fosforia tarvitaan. Lisäksi biokaasulaitosten avulla saadaan lietelannasta energiaa tilojen käyttöön, mikä vähentää fossiilisen energian tarvetta.

– Oikeanlaisen ja oikea-aikaisen lannoituksen avulla pellon kasvukunto paranee, kun humus lisääntyy ja eliöt viihtyvät paremmin. Ympäristö kiittää myös siitä, ettei lantaa tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja, kun se käsitellään ja hyödynnetään alueellisesti.

Paras aika lannan levitykselle on keväällä siinä vaiheessa, kun maa on hyvin kuivunut ja kantaa raskaan levityskaluston. Lannan levitys on kielletty 1.11.–31.3. välisenä aikana.

Raimoranta muistuttaa, että nestemäistä lantaa tai orgaanista lannoitetta pitää levittää tukiehtojen mukaisella kalustolla saadakseen korvauksen.

– Sillä varmistetaan, ettei lanta jää pellon pintaan, josta se voi sateiden aikana huuhtoutua helpommin vesistöihin. Huuhtoumia voidaan vähentää myös peltojen kipsikäsittelyllä, joka auttaa fosforia sitoutumaan.

Kipsihanke jakaa kipsiä soveltuville lohkoille maksutta ja sen haku on auki ELY-keskuksen sivuilla. Hanke tarjoaa myös maksutonta neuvontaa kipsistä kiinnostuneille.

Paimiolaisella Keskitalon tilalla otetaan vastaan broilerin lantaa ja sian lietettä

Paimiolainen 26-vuotias Joonas Särvä viljelee neljännessä polvessa Keskitalon tilaa Paimion Laiterlassa. Tilalla on juuri alkamassa kolmas kasvukausi uuden omistajan johdolla, ja keväinen lantakuorma on tulossa kunhan maa kuivuu.

– Olen ottanut jo kahtena vuonna vastaan broilerin lantaa Aurasta ja sian lietettä Ruskolta. Kun broilerin lannan levittää keväällä ennen kylvöä, se toimii lannoituksen runkona. Tämä on ihan puhdas viljatila, jonka maanäytteissä näkyi selkeästi fosforitason laskua. Se oli heti ensimmäinen asia, jota lähdin miettimään, kun sukupolvenvaihdos oli tehty. Lannan avulla toivon fosforitason nousevan. Lisäksi lannoitus edistää pieneliötoimintaa ja sitä kautta maan multavuutta. Kun seuraavat maanäytteet otetaan, toivon näkeväni tilanteessa muutosta, Särvä kertoo.

Lisäksi kiertotalouden edistäminen on taloudellinen kysymys. Siitä saa tukea, mutta myös säästöä.

– Ukrainan sodan myötä tuontilannoitteiden hinnat kasvoivat niin paljon, että nyt lannan vastaanottaminen tulee edullisemmaksi kuin typen ja fosforin ostaminen.

Myös urakointiketjut ovat toimineet Särvän mukaan hyvin.

– Aurasta kuljetus on pitänyt järjestää itse, mutta Ruskolta liete tuli suoraan tilalle, jolloin piti itse tilata vain levitys. Sain naapuritilalta lainaksi siirtoaltaan ja Paimiossa on levitystä varten hyvät urakoitsijat.

Tulevaisuudessa Särvä haaveilee oman kanalan rakentamisesta – erityisesti siksi, että kananmunien ohella  sieltä saisi lantaa omille lohkoille.

Särvä on valinnut ympäristökorvauksen toimenpiteiksi kiertotalouden edistämisen lisäksi ilmasto- ja ympäristökoulutuksen, orgaaniset ravinteet, pölyttäjäkasvit, maanparannus- ja saneerauskasvit sekä talviaikaisen kasvipeitteisyyden. Viime talvena Keskitalon hehtaareista jopa 90 % oli kasvipeitteisiä.

Särvän mukaan tukiehdot ohjaavat selvästi hänen valintojaan tilalla.

– Tällä alalla marginaalit ovat niin pieniä, että jokainen euro on tärkeä!

Tukikelpoisia toimenpiteitä ympäristön hyväksi on yhteensä 18

Saadakseen ympäristökorvauksen tilan tulee tehdä viisivuotinen ympäristösitoumus. Sitoumus tulee tehdä viimeistään 18.6.2024.

Ympäristökorvauksen pakollisia toimenpiteitä ovat

• viljavuustutkimus
• lohkomuistiinpanot
• ilmasto- ja ympäristösuunnitelma.

Lisäksi jokaisen ympäristökorvausta hakevan tilan on sitouduttava kahteen valinnaiseen toimenpiteeseen. Vaihtoehtoja ovat

• ilmasto- ja ympäristökoulutus
• monimuotoisuuskaistat
• maaperän seuranta
• orgaaniset ravinteet
• pölyttäjäkasvit
• täsmäviljely
• kasvitaudit ja -tuhoojat tunnistava sovellus.

Lisäksi on mahdollisuus tehdä vapaaehtoisia toimia, joista maksetaan lisäkorvaus. Niitä ovat

• maanparannus- ja saneerauskasvit
• kerääjäkasvit
• kiertotalouden edistäminen
• suojavyöhykkeet
• turvepeltojen nurmet
• valumavesien hallinta
• puutarhakasvien vaihtoehtoiset kasvinsuojelumenetelmät