Maaseutuhallinto juhli 20 vuotta Lempäälässä – puheissa korostuivat luottamus, nuoret ja ruokaturva
17.06.2026 17:13Lempäälän kuntavetoinen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue täyttää tänä vuonna 20 vuotta, jonka aikana yhden kunnan palveluista on kasvanut 17 kunnan alueella toimiva Pirkanmaan maaseutupalvelut. Kutsuvierastilaisuus pidettiin toukokuun lopulla Manttaalitalolla, jossa juhlapuheissa korostuivat maatalouden ja toimivan hallinnon merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle.
Maaseutupalveluiden henkilöstö ja pitkään toimintaa johtanut maaseutupäällikkö Timo Perälampi saivat kiitosta työstään viljelijöiden hyväksi. Kunnanjohtaja Noora Pajari kiitti myös viljelijöitä heidän tärkeästä roolistaan.
Viljelijät toivovat hallinnolta ”ihmisten kasvoja”, nuoret yhteiskunnalta positiivista uskoa tulevaan
MTK-Pirkanmaan puheenjohtaja Tuukka Liuha kiitti Lempäälän maaseutuhallintoa hyvästä työstä ja siitä, miten hankaliakin tilanteita on hoidettu asiallisesti. Viljelijät toivovat, että hallinnon ihmiset olisivat jatkossakin paitsi valvojia, myös kumppaneita ja neuvojia.
– Maaseutupalvelut ovat ne läheisimmät kasvot koneistolle, joka normittaa viljelijän tilannetta. Viljelijät toivovat, että niillä on jatkossakin ihmisen kasvot, Liuha sanoi.
Pirkanmaan maaseutunuorten varapuheenjohtaja Matti Mikkola muistutti, että maatalouden tulevaisuus riippuu uusista jatkajista ja uskosta alaan. Tällä hetkellä noin 18 prosenttia viljelijöistä on alle 40-vuotiaita.
– Maaseudun elinvoima syntyy ihmisistä, jotka uskaltavat jatkaa tiloja. Uusia viljelijöitä ei houkutella vastuulla huoltovarmuudesta, vaan maatalouden tulee olla kannattavaa. Maataloudella pitää tulla toimeen ja olla mahdollista rakentaa tulevaisuutta, hän sanoi.
Mikkola peräänkuulutti myös lisää positiivisuutta maataloudesta käytävään keskusteluun.
– Älkää viekö meiltä nuorilta mahdollisuutta tehdä työtämme suomalaisen ruoan huoltovarmuuden kulmakivinä.
Puolimatka: maaseutuhallinto mahdollistaa, että ruokajärjestelmä toimii
Ruokaviraston maaseutulinjan ylijohtaja Matti Puolimatka korosti juhlapuheessaan kuntien maaseutuhallinnon tärkeää, mutta usein näkymätöntä roolia suomalaisen ruoantuotannon taustalla. Tukijärjestelmät, maksatus ja hallinnolliset prosessit muodostavat perustan, jonka varaan koko ruokaketju rakentuu.
– Harva pysähtyy näitä arjessa miettimään, mutta suomalainen ruoantuotanto huomaisi nopeasti, jos niitä ei hoidettaisi hyvin, hän herätteli.
Puolimatka kuvasi maatalouden valtavaa murrosta: tuottavuus on kasvanut huimasti 1950-luvulta nykypäivään. Kun aiemmin lähes puolet suomalaisista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, nyt muutama prosentti riittää ruokkimaan koko kansan. Samalla maataloudesta on tullut korkean teknologian toimiala, jossa data, automaatio ja tekoäly ohjaavat toimintaa yhä enemmän.
Puolimatka muistutti, että maatalous ei ole menneisyyden ala, vaan yksi Suomen tulevaisuuden kasvun lähteistä. Suomalaisella maaseudulla saattaa olla juuri niitä asioita, joiden arvo kasvaa epävarmassa tilanteessa
– Ehkä seuraava kasvutarina ei synny vain datakeskuksissa ja kasvukeskuksissa, vaan myös pelloilla, maatiloilla, metsissä ja koko ruokaketjussa. Meillä on maailman mittakaavassa poikkeuksellisen turvallinen ja luotettava ruokajärjestelmä.
Puolimatka nosti esiin myös alan nykytilanteen. Viljelijöiden taloudellinen paine, kustannusten nousu ja epävarmuus vaikeuttavat tilojen arkea. Tällaisessa tilanteessa toimivan, ennakoitavan ja luotettavan hallinnon merkitys korostuu.
– Kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti, tarvitaan hallintoa, joka toimii ennakoitavasti, oikeudenmukaisesti ja luotettavasti sekä pystyy uudistumaan mutta samalla säilyttämään vakauden.
Puolimatka painotti, että ruoantuotanto ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan osa kansallista turvallisuutta, kriisinkestävyyttä ja yhteiskunnan toimintakykyä. Sen tulevaisuus riippuu erityisesti nuorista: siitä, löytyykö maaseudulle uusia yrittäjiä ja jatkajia.
– Oma ruoantuotanto ei ole vain taloudellinen kysymys. Siksi suomalaisen maatalouden merkitys ei ole vain maatalouden asia, vaan koko Suomen asia.
Puheensa päätteeksi Puolimatka kiitti maaseutuhallinnon ammattilaisia työstä, joka on koko ruokajärjestelmän kannalta ratkaisevaa. Suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuus rakentuu osaamisen, yhteistyön ja luottamuksen varaan.
