Etäpatologia lähipalveluna nautatiloille -hankkeen Minttu Huttunen (vas.) ja Heli Nordgren (oik.) kehittävät uutta palvelumallia hankkeessa, josta hyötyvät niin tuottajat, eläimet, elinkeino, kuluttajat kuin ympäristö. Kuva: © Maaseutuverkosto, kuvaaja Source Creative Oy.

Suomalainen nautojen etäpatologia -hanke kilpailee EU:n parhaan hankkeen tittelistä – uusi malli tuo patologian palvelut maatilalle älypuhelimen avulla

17.11.2026 10:21

Patologinen tutkimus on tehokkain ja varmin tapa selvittää kuolleisuuteen johtavat taustasyyt, mutta eläinten lähettäminen tutkimuksiin voi olla hankalaa ja kallista. Siksi suomalaisessa hankkeessa kehitetään nyt uudenlaista mallia, jossa raadonavaukset tehdään suoraan tilalla ja patologian erikoisosaaminen tuodaan mukaan etänä.

Suomalainen Etäpatologia lähipalveluna nautatiloille -hanke on selviytynyt kansainvälisen Agricultural & Rural Inspiration Awards (ARIA) -hankekilpailun finaaliin. Kilpailussa valitaan Euroopan parhaat maatalous- ja maaseuturahoitteiset hankkeet. Loppukilpailijat valittiin yli sadan hankkeen joukosta ympäri Euroopan unionia.

– Olemme todella iloisia ja ylpeitä, että hankkeemme on valittu finaaliin. Finaalipaikka tuo arvokasta näkyvyyttä nautapatologian laajoille hyödyille aina terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja tautien hallinnasta mikrobilääkeresistenssin torjuntaan sekä ruoantuotantomme turvaamiseen. Hankkeen taustalla on aktiivinen ja monipuolinen innovaatioryhmämme, jossa kehitämme mallia käytännön tarpeisiin, projektinjohtaja, eläinlääketieteen tohtori Heli Nordgren eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta sanoo.

Helsingin yliopiston vetämässä ja yhdessä Honkajoki Oy:n kanssa toteutettavassa hankkeessa kehitetään nautatiloille uudenlaista etäpatologian palvelumallia, jossa tilan hoitava eläinlääkäri tekee naudalle raadonavauksen suoraan tilalla ja patologi määrittää löydösten ja jatkonäytteiden perusteella etänä diagnoosin. Hanke kilpailee Älykäs ja kilpailukykyinen maatalous -sarjassa.

– Käytännössä tilalla tehtävä avaus, etäyhteys älypuhelimella ja näytteet postipakettina korvaavat monisatakiloisen raadon liikuttelun lukuisine haasteineen, hankkeessa työskentelevä erikoistuva eläinlääkäri Minttu Huttunen kertoo.

Raadonavauksia saadaan tehtyä liian vähän ja kuolinsyy selville turhan harvoin

Naudan todellinen kuolinsyy olisi tärkeää saada selville sekä yksilön, karjan että yhteiskunnan ja yleisen terveysturvallisuuden näkökulmasta. Tunnistamalla kuolinsyyt voidaan parhaiten vaikuttaa kuolleisuuden taustalla oleviin syihin ja ehkäistä uusia menetyksiä. Kuolinsyiden selvittämiseksi raatoja puolestaan pitäisi saada avattua nykyistä enemmän, mutta kuolleen eläimen liikuttelu on haastavaa, etäisyydet pitkiä ja avauspalveluita saatavilla rajallisesti. Patologinen tutkimus on ylivoimaisesti tehokkain ja varmin tapa selvittää kuolleisuuteen johtavat taustasyyt.

– Mallilla ratkaistaan eläinten tutkimuksiin lähettämiseen liittyvät ongelmat, jolloin diagnostiikkapalveluiden saavutettavuus paranee ja tuottaja voi hyödyntää patologin erikoisosaamista tilan sijainnista riippumatta. Näin tuottaja saa apua tilalla esiintyvien ongelmien ratkaisussa silloinkin, kun eläimen lähettäminen tutkimuksiin ei ole mahdollista, Huttunen kertoo.

Oikean diagnoosin selvittäminen hyödyttää tuottajaa, tilan muita eläimiä, eläinlääkäreitä, elinkeinoa sekä viranomaisten tautivalvontaa. Taudinaiheuttajien seuranta ehkäisee antibioottiresistenssiä sekä suojaa yhteiskuntaa uusien pandemioiden leviämiseltä. Kuolinsyiden selvittäminen myös vahvistaa nautatalouden resilienssiä, parantaa huoltovarmuutta ja ehkäisee tulevaisuudessa proteiinihävikkiä.

© Maaseutuverkosto, kuvaaja Source Creative Oy.

Kehitettävä malli hyödyttää sekä ihmisiä että eläimiä ja elinkeinoa

Etäpatologia-hanke edistää ruoantuotannon kannattavuutta, maatilojen kilpailukykyä, tuotannon kestävyyttä sekä eläinten hyvinvointia ja terveyttä. Kuolinsyyn selvittelyllä on pelkkää yksilöä suurempi merkitys.

– Vaikka kaikkia ei voi pelastaa, voi avaamalla yhden kenties pelastaa muut, Nordgren kiteyttää hanketiimin moton.

– Toisaalta samalla tehostunut tautiseuranta parantaa yhteistä terveyttä, sillä osa nautataudeista on riski myös ihmisille, Huttunen jatkaa.

Merkittävänä etuna etäpatologiassa verrattuna perinteiseen malliin on, että se tuo kirjaimellisesti tuottajan, hoitavan eläinlääkärin ja patologin samalle ”linjalle” tarjoten suoran ja oikea-aikaisen keskusteluyhteyden, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. Lisäksi huomionarvoista hankkeessa on kehitettävän mallin siirrettävyys ja monistettavuus, sillä luotuja käytäntöjä voidaan jatkossa laajentaa niin ikään muiden tuotantoeläinten diagnostiikkaan. Lisäksi mallia voidaan hyödyntää myös muissa maissa eläintautidiagnostiikan kehittämisessä.

Voittajat valitaan joulukuussa Brysselissä – yleisöäänestys on avoinna!

Hanke on luonteeltaan valtakunnallinen EIP-hanke eli alkutuotannon innovaatiohanke ja saanut EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen sekä aiemmin Hämeen ELY-keskuksen kautta. Valtakunnallista hanketta toteutetaan ympäri Suomea.

– Etäpatologia-hanke on erinomainen esimerkki laaja-alaisesti vaikuttavasta ja innovatiivisesta hankkeesta, jossa ratkotaan maatalouden käytännön ongelmia ja tartutaan rohkeasti aikamme haasteisiin sekä tuetaan huoltovarmuutta, vahvistetaan tautiseurantaa ja parannetaan eläinten hyvinvointia. On hienoa, että hanke kiinnostaa ja saa tunnustusta myös kansainvälisesti, maaseutuviestinnän koordinaattori Tomi Majuri elinvoimakeskuksesta toteaa.

Etäpatologia-hankkeen lisäksi Suomea ARIA-kilpailun finaalissa edustavat Pirkanmaalla rahoitusta saanut Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshanke ja Varsinais-Suomessa rahoitettu Hiililounas-hanke. Jokaisesta neljästä sarjasta palkitaan asiantuntijaraadin valitsema voittaja Brysselissä joulukuussa järjestettävässä gaalassa. Myös yleisö pääsee vaikuttamaan lopputulokseen äänestämällä omaa suosikkiaan yleisöäänestyksen voittajaksi. Äänestys on avoinna kilpailun verkkosivuilla 1.12.2026 saakka. Suomalaiset hankkeet ovat menestyneet kilpailussa perinteisesti hyvin.

Etäpatona-hankkeen innovaatioryhmässä on mukana nautatilallisia, maatalousalan etujärjestö, elinkeinon edustajia maito- ja lihasektorilta, eläinlääkäreitä, käsittelylaitos Honkajoki Oy ja asiantuntijoita Helsingin yliopistosta. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen ja entisen Hämeen ELY-keskuksen kautta. Valtakunnallisia EIP-hankkeita hallinnoivana viranomaisena toimii Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.

Lisää uutisia

Uutinen
17.11.2026

Uusi hanke vahvistaa kylien varautumista Keski-Suomessa

Uutinen
16.11.2026

Myös Varsinais-Suomessa kannattaa pitää silmät auki afrikkalaisen sikaruton varalta

Uutinen
16.11.2026

Kestävien ruokajärjestelmien rakentaminen Suomeen on välttämätöntä – Saimaan ruokafoorumissa esiteltiin ratkaisuja typpikierrosta tiedonvälitykseen

maaseutu.fi/uusimaa-logo

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tältä sivustolta löydät tietoa siitä, miten tämä vaikuttaa juuri sinuun – olitpa sitten viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, maaseudun asukas tai kehittäjä.